Asiakkaamme s. 1965 vammautui v. 2021 työtapaturmassa loukaten kyynärpäänsä, johon kehittyi kivulias posttraumaattinen nivelrikko. Hän ei pystynyt sen vuoksi jatkamaan koneenkuljettajan työtään. Vakuutusyhtiö ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoivat, että hänen työkykynsä oli alentunut vain 30 %. Toimistoni valitti asiasta huolellisesti perustellen vakuutusoikeuteen. Vaadimme, että asiakkaamme tulee katsoa olevan myös 31.10.2021 lukien 100 % työkyvytön kyynärpään posttraumaattisen artroosin takia ja hänelle tuli maksaa 100 %:n tapaturmaeläkettä 1.11.2021 vanhuuseläkeikään saakka. Asiakkaamme kohdalla ei ollut objektiivisesti arvioiden mitään sellaista työtä, jonka suorittamista häneltä voitiin kohtuudella edellyttää huomioiden hänen koulutuksensa, aiempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa sekä näihin verrattavat muut seikat. Teoriassa hän olisi voinut kätensä puolesta mahdollisesti kyetä hyvin kevyisiin toimisto- / asiakaspalvelutöihin, mutta käytännössä tällaista työtä ei ollut mahdollista löytää mm. relevantin työkokemuksen ja koulutuksen puutteen takia.
Mielestämme vakuutusyhtiön väite, että asiakkaamme voisi työllistyä vapaille markkinoille edes osa-aikaisesti kevyisiin toimisto-/asiakaspalvelutöihin oli perusteeton. Myös asiakkaamme 54 vuoden ikä vahinkohetkellä rajoitti hänen työllistymistään täysin uudelle alalle, josta hänellä ei ollut minkäänlaista kokemusta.
Vakuutusoikeuden päätös 30.4.2024 oli vaatimuksiemme mukainen. Vakuutusoikeus määräsi vakuutusyhtiön suorittamaan asiakkaallemme tapaturmaeläkettä 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan 31.10.2021 jälkeen. Vakuutusoikeus totesi mm., että asiassa esitetyn uuden lääketieteellisen selvityksen mukaan oikean kyynärpään tilanne oli jatkunut. Kyynärpäässä on kipua ja kyynärpää ei kestä rasitusta, eikä asiakkaamme uskalla nostaa kädellä edes kahvipannua. Kipualue on kyynärnivelen alueella ja kivun laukaisevina tekijöinä ovat kiertoliikkeet tai kantaminen. Päiväaikaiset kivut riippuvat rasituksesta. Pahimmat kivut ovat yöllä. Kyynärnivel menee myös välillä lukkoon.
Vakuutusoikeus totesi, että lääketieteellisen selvityksen perusteella asiakkaamme oikean käden toimintakyky on merkittävästi rajoittunut kyynärpään nivelrikon
vuoksi ja hän on tapaturmavammojensa puolesta työkyvytön aiempiin työtehtäviinsä. Vakuutusoikeus katsoi lääketieteellisen selvityksen ja ammatillisessa kuntoutuksessa saatujen selvitysten perusteella, että hän ei kykene työllistymään myöskään fyysisesti kevyempiin työtehtäviin. Vakuutusoikeuden mukaan ei voida kohtuudella edellyttää, että asiakkaamme hankkisi ansiotuloja muun työn suorittamisella ottaen erityisesti huomioon hänen ikänsä, koulutuksensa ja aikaisempi toimintansa. Vakuutusoikeus katsoi vaatimuksiemme mukaisesti, että asiakkaamme on oikeutettu 100 %:n tapaturmaeläkkeeseen 31.10.2021 jälkeen.
Vakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan myös osan asiakkaamme oikeudenkäyntikuluista. Tähän liittyen yleisenä ongelmana on, että vakuutusoikeus on hyvin vakuutusyhtiömyönteinen oikeudenkäyntikuluja tuomitessaan. Käräjäoikeuksissa useimmiten hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan kokonaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Sen sijaan vakuutusoikeus, laajoissa ja paljon aikaa vievissä ja erityisosaamista vaativissakin, tapauksissa tuomitsee vakuutusyhtiöt maksamaan vain murto-osan todellisista, tavanomaisella kohtuullisella veloituksella hoidettujen asioiden asianajokuluista. Tämä johtaa siihen, etteivät työtapaturmissa vammautuneet aina pysty saamaan tarvitsemaansa yksityistä erikoistunutta lakiapua, koska ”varman voiton” jutuissakin ihminen joutuu varautumaan kuluriskiin omista lakiavun kustannuksista, kun hävinnyttä vakuutusyhtiötä ei tuomita maksamaan kuluja kokonaan. Vakuutusoikeus ikään kuin katsoo, ettei työtapaturmissa vammautuneet tarvitsisi lakiapua, vaikka todellisuudessa asia on päinvastoin. Huolellisella selvittämisellä korvattava vahinko löytyy aina huomattavasti helpommin.
Lisäksi harvalla on oikeusturvavakuutus, jota voisi käyttää vakuutusoikeudessa. Joillakin ammattiliitoilla sellainen kuitenkin on jäsenilleen, myös YTK-kassalla. Yleisesti ottaen koko työtapaturmajärjestelmä muutoksenhakukeinoineen on vakuutusyhtiöiden näkökulmasta hyvin edullinen. Kuluriski väärien päätösten tekemisestä on hyvin pieni, toisin kuin esim. liikenne-, lääke- ja potilasvahinkoasioissa, jotka voidaan tarvittaessa viedä yleisten tuomioistuinten tutkittavaksi, ja jossa väärän päätöksen tehnyt vakuutusyhtiö saattaa joutua maksamaan ”viulut”.
Vakuutusoikeuden päätös H1185/2024, referoitu asiakkaamme luvalla.