Kansalliset potilasinformaatiolomakkeet ja leikkausten videointi käyttöön 3.5.2024

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Niklas Karlberg kirjoitti osuvasti standardoitujen kansallisten hoitolinjausten tarpeellisuudesta (HS 29.4.). Vaihdoin hänen kanssaan asiasta muutaman sanasen sähköpostitsekin, koska hänen ajatuksensa on erittäin kannatettava. Lähetin myös alla olevan näkemykseni Helsingin Sanomien mielipideosastolle.
Samaan aihepiiriin liittyen olen jo vuosia ”rummuttanut” kansallisten yhtenevien kirjallisten potilasinformaatiolomakkeiden laatimisesta, koskien kaikkia yleisimpiä invasiivisia toimenpiteitä.
Laki velvoittaa lääkäriä kertomaan mm. suunnitellun toimenpiteen riskeistä ja haitoista sekä mahdollisista vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä, sekä kirjaamaan annetun informaation sisältö potilasasiakirjoihin. Kokemukseni mukaan tämä kuitenkin valitettavan usein laiminlyödään.
Kansalliset ja yhtenevät, hyvissä ajoi rutiinisti kaikille toimenpiteisiin tuleville potilaille annettavat informaatiolomakkeet kunkin toimenpiteen yleisistä riskeistä, hyödyistä ja haitoista parantaisivat potilasturvallisuutta, potilaiden tiedontarvetta sekä vähentäisivät lääkäreiden työkuormaa.
Erittäin helppo ja halpa ratkaisu olisi laatia kansalliset informaatiolomakkeet, kaikille erilaisiin toimenpiteisiin tuleville potilaille. Tarpeen mukaan potilailla tulisi olla kuitenkin mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä lääkärille juuri hänen hoitoaan koskien, koska potilailla on erilaisia erityispiirteisiä lähtökohtia hoidolleen, esim. erilaiset perussairaudet.
Rutiinisti jaettavat selkokieliset tietopaketit parantaisivat sekä potilaiden että lääkäreiden oikeusturvaa hyvin helpolla ja halvalla tavalla. Tämä myös ehkäisisi turhia tiedon puutteesta johtuvia potilasvahinkoja sekä niitä koskevia lukuisia turhia potilasvakuutuskorvauskiistoja vuosittain. Uskon, että tällä saavutettaisiin myös selvää verovarojen säästymistä.
Potilasvahinkojen selvittelyyn liittyvien näyttökysymysten osalta ehdottaisin myös leikkausten videointia rutiininomaisesti, toki aina potilaan luvalla. Järjestely ei olisi kallis, ja tällöin jälkikäteen tarvittaessa nähtäisiin, mitä leikkauksessa todella on tapahtunut. Tällä vähenisi myös lääkäreiden aikaa vievä leikkauskertomusten laatimisen tarve. Kirjattavaksi riittäisi tällöin vain operaation pääpiirteet, tarkemmat tapahtumatiedot nähtäisiin tarpeen vaatiessa videolta.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Joni S.
EDIT: Kirjoitus julkaistiin myös Helsingin Sanomissa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010395389.html