YLE:n pääuutisissa potilasvahinkoilmoitusten rajusta kasvusta ja Potilasvakuutuskeskuksen korkeasta hylkäysprosentista 23.8.2026

Lauantaina 22.8.2026 YLE:n pääuutisissa käsiteltiin hyvästä syystä potilasvahinkoilmoitusten rajua kasvua ja korkeaa ensivaiheen hylkäysprosenttia. Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Minna Plit-Turunen arvioi, että määrän kasvu johtuu siitä, mitä terveydenhuollossa tapahtuu. Näin varmasti on. Julkisen terveydenhuollon leikkaukset  aiheuttavat kiirettä ja resurssien puutetta, mikä puolestaan on omiaan lisäämään potilasvahinkojen määrää.
Potilasvahinkoilmoitusten vuodesta toiseen hyvin korkeana pysyvää hylkäysprosenttia vakuutusyhtiön asemassa olevan Potilasvakuutuskeskuksen johtaja puolusteli tavalliseen tapaansa mm. sillä, että potilasvahingot ovat vaikeita arvioida. Tämä sinänsä pitääkin paikkansa. Potilasvahinkoasiat ovat aina vaativia vahingonkorvausoikeudellisia asioita, joissa juristin tulee syvällisesti ymmärtää sekä asioiden lääketieteellistä että juridista puolta.
Potilasvakuutuskeskuksessa ehdottoman valtaosan korvauspäätöksistä tekevät kuitenkin korvauskäsittelijtät, jotka eivät ole potilasvahinkojuristeja, vaan heidän koulutuspohjansa ja kokemuksensa vaihtelee suuresti. He useimmiten tekevät päätöksensä suoraan asiaantuntijalääkärin lyhyen arvion pohjalta. Aikaa yhden jutun käsittelyyn keskuksessa on vain hyvin rajallinen aika, kun juttuja on yli 10 000 vuodessa.
Todellisuudessa korkea hylkäysprosentti johtuukin siitä, ettei asioita ehditä eikä haluta tutkia perusteellisesti. Korvattava potilasvahinko nimittäin löytyy sitä varmemmin, mitä tarkemmin asiat tutkitaan. Koska keskus on vakuutusyhtiöiden omistama yhteisö, on asenne se, että ennemmin hakemus hylätään, kuin hyväksytään, jottei korvauksia tarvitsisi maksaa. Järjestelmän kokonaishinta halutaan pitää keinotekoisesti väkisin alhaisena.
Kuten keskuksen toimitusjohtaja arvioi, potilasvahinkojen arviointi on käytännössä tavalliselle ihmiselle mahdoton tehtävä. Siinä hän oli oikeassa. Ensivaiheessa arvion tekee siis aina vakuutusyhtiön asemassa oleva Potilasvakuutuskeskus, mutta se tekee todistetusti paljon vääriä kielteisiä arvioita. Kun toimistomme kokeneet potilasvahinkojuristit perehtyvät huomattavasti huolellisemmin ja suuremmalla ajankäytöllä asioihin, niin päätöksiä saadaan usein muuttumaan asiakkaidemme eduksi, kun valitamme hyvin perustellen asiakkaidemme puolesta liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan LIIPOon.
Potilasvahinkojen lääketieteellinen ja juridinen arviointi vaatii potilasvahinkojuristilta todella tarkkaa erityisasiantuntemusta, mitä ei ole yleisjuristeilla eikä sairaaloiden / hyvinvointialueiden potilasasiavastaavilla, jotka eivät useinkaan ole koulutukseltaan ylipäätään juristeja.
On syytä huomata, että potilasvahinkoasioiden ratkaiseminen on viime kädessä erittäin vaativa vahingonkorvausoikeudellinen asia, jossa lääketieteen vahva tuntemus on juristille ratkaisevan tärkeää. Jotta asia menisi varmiten oikein, tarvitaan siihen asiantuntevan ja kokeneen potilasvahinkojuristin apua.
Meillä, Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n potilasvahinkojuristeilla on kirkkaasti Suomen pisin ja vankin kokemus potilasvahinkoasioiden tutkimisesta ja ajamisesta liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa (LIIPO, entinen potilasvahinkolautakunta), jossa varatuomari Joni Siikavirta aikoinaan itsekin työskenteli lakimiehenä osallistuen asioiden ratkaisemiseen. Hänellä on jo yli 23 -vuotinen päätoiminen kokemus aiheesta, ja toimistollamme työskentelee tällä hetkellä kaikkiaan 6 aiheeseen perehtynyttä potilasvahinkojuristia. Muista toimistoista poiketen Potilasvahinkoavulla on myös sekä omia asiantuntijalääkäreitä sekä vakiintuneita professoritason yhteistyölääkäreitä, joita konsultoimme tarvittaessa vaativissa tapauksissa ja joita käytämme todistajina oikeudenkäynneissä asiakkaidemme puolesta.
Oikeudenkäynneissä meillä on ollut asiantuntijatodistajina mm. neurologian professori Markku Partinen ja neurologian emeritusprofessori Risto O. Roine. Monet vakavimmat potilasvahinkoasiat kuuluvat juuri neurologian alaan, kuten hermovauriot (CRPS), aivovammat ja rokotteista aiheutuneet autoimmuunisairaudet, kuten narkolepsia- katapleksia. Potilasvahinkojuristi, varatuomari Joni Siikavirta mm. voitti syksyllä 2022 Helsingin käräjäoikeudessa 8 erittäin vaativaa neurolgista lääkevahinkotapausta, joissa asiantuntijatodistajanamme oli professori Markku Partinen.
Toimistomme suuri potilasvahinkojuristien määrä, maan pisin kokemus vuodesta 2003 lukien, sekä omat asiantuntijalääkärit ja tiiviit kontaktit korkean tason lääkärikuntaan ovat erittäin suuri etu toimistomme asiakkaille. Esim. neurologi Ari Saarinen on toiminut omana asiantuntijalääkärinämme toistakymmentä vuotta. Myös tunnettu yleislääkäri Risto Laitila toimi pitkään asiantuntijalääkärinämme. Psykiatrian alalta asiantuntijalääkärimme toimii erittäin kokenut lääkäri Hannu Penttinen. Tehohoidon ja anestesiologian alalta asiantuntijalääkäreitämme ovat erikoislääkärit Teho Peetsu ja Kaia Robi. Potilasvahinkojuristimme Julia Lumijärvi on toiselta koulutukseltaan myös hammaslääkäri. Samoin terveydenhuollon ammattilainen on myös potilasvahinkojuristimme Aino Asplund. Hän on juristin koulutuksensa lisäksi myös sairaan- ja terveydenhoitaja. Toimistollamme on siis alusta alkaen ollut vankka kokemus juridiikan lisäksi myös lääketieteestä ja terveydenhuollosta.
Kaikilla toimistomme potilasvahinkojuristeilla on vankka lääketieteellinen asiantuntemus, joka on syntynyt tuhansiin potilasvahinkotapauksiin perehtymisen ansiosta. Olemme hoitaneet tähän mennessä arviolta vähintään 4000 potiasvahinkotapausta ja sen lisäksi neuvoneet maksutta jo kymmeniä tuhansia suomalaisia potilasvahinkoasioissa ja muissa vakuutusongelmissa, kuten lääkevahingoissa, liikennevahingoissa ja tapaturmissa, joissa kaikissa on samankaltaisia juridisia kysymyksiä kuin potilasvahinkoasioissa.
Meille kannattaa aina lähettää hyvin matalalla kynnyksellä maksuttomaan alkuarvioon Potilasvakuutuskeskuksen päätökset, niin saat yleensä jo muutamissa päivissä asiantuntevan alustavan arvion siitä, kannattaako asiaa lähteä viemään eteenpäin valittamalla lautakuntaan vai onko parempi vain hyväksyä Potilasvakuutuskeskuksen kielteinen päätös taikka hoitaa asiansa itse, ettei turhia kuluja aiheudu.  Asiakirjojen lähettäminen maksuttomaan alkuarvioon ei sido mihinkään eikä siis maksa mitään, ellemme sen jälkeen sovi asianajotoimeksiannosta. Asianajopalveluksen tarkan hinnan annamme aina kussakin tapauksessa sitovasti  etukäteen, minkä jälkeen asiakas saa rauhassa vapaasti päättää, haluaako hän antaa asianajotoimeksiannon.
Joni Siikavirta
Potilasvahinkojuristi
Varatuomari, toimitusjohtaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy