Suomalainen terveydenhuolto elää historiallista murroskautta. Hoitovelkaa puretaan, palveluita uudistetaan ja paine järjestelmässä on kova. Tällä kehityksellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Ylen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna ennätykselliset 10 800 potilasvahinkoilmoitusta.
Kyse ei ole pelkästä tilastopiikistä, järjestelmän kuormituksesta. Kun hoitotoimenpiteiden määrä ja kiire lisääntyy, myös inhimillisten virheiden riski kasvaa. Samalla syntyy potilaan oikeusturvan kannalta hankala ristiriita: vaikka vahinkojen määrä kasvaa, korvausjärjestelmän kriteerit eivät ole muuttuneet.
Mitä tapahtuu yksilölle, jos hoitovirhe johtaa työkyvyn menetykseen? Kuka kantaa vastuun – ja jääkö potilas lopulta yksin?
Paradoksi: Vain joka neljäs saa korvauksia
Potilasvahinkojärjestelmä perustuu lakiin ja laissa säädettyihin edellytyksiin. Kaikki vahingot eivät ole korvattavia, vaikka niiden seuraukset olisivat vakaviakin.
Tilastot kertovat karua kieltään: vain noin joka neljäs hakija saa korvausta.
Tämä ei tarkoita, etteikö vahinkoa olisi tapahtunut, vaan sitä, että vahinko ei täytä lain asettamia ehtoja – tai että vakuutusyhtiön asemassa olevan Potilasvakuutuskeskus on tehnyt väärän kielteisen ratkaisun. Potilaan kokemus ja juridinen arvio voivat poiketa toisistaan merkittävästi.
Lääketieteellinen vs. juridinen todellisuus
Yksi keskeisimmistä haasteista potilasvahinkoasioissa ja muissakin henkilövahinkoasioissa on ero lääketieteellisen ja juridisen arvioinnin välillä.
On tilanteita, joissa hoitava lääkäri katsoo potilaan olevan työkyvytön, mutta vakuutusjärjestelmä päätyy toiseen lopputulokseen. Tämä johtuu siitä, että arviointi perustuu eri kriteereihin: lääketieteessä tarkastellaan potilaan terveydentilan ensisijaisesti hoidon tarpeen kannalta, kun taas juridisessa arvioinnissa keskiössä ovat näyttö ja lain edellytykset vahingon korvattavuudelle. Vaikka lähtökohdat henkilövahingon korvattavuudelle ovat lääketieteelliset, on ratkaisu kuitenkin viimekädessä aina oikeudellinen.
Hylkäävä päätös tarkoittaa sitä, ettei korvattavuuden edellytyksiä ole vakuutusyhtiön mielestä pystytty osoittamaan riittävällä tavalla.
Älä jää yksin: Asiantuntija-apu tukena
Hylkäävä päätös voi tuntua lopulliselta, mutta usein se on vasta prosessin alku. Potilaalla on oikeus hakea kielteiseen päätökseen muutosta. Kriittisin vaihe on aina heti, kun Potilasvakuutuskeskuksen tai muun vakuutusyhtiön päätöksestä valitetaan lautakuntaelimiin. Asiantuntija-apu on aina tehokkainta heti hylkäävän päätöksen jälkeen. Myöhemmässä vaiheessa, kun juna on ehtinyt väärille raiteille, on sen oikaisu aina olennaisesti vaikeampaa.
Oikeusturvan kannalta keskeistä on ymmärtää päätöksen perustelut ja arvioida, onko asiassa mahdollista esittää lisänäyttöä. Monissa tapauksissa ulkopuolinen asiantuntija – potilasvahinkoihin ja lääkinnällisiin asioihin perehtynyt juristi – voi auttaa arvioimaan tilannetta ja viemään asiaa eteenpäin.
Erityisesti silloin, kun kyse on pysyvästä haitasta ja etenkin työkyvyn menetyksestä, on asian huolellinen selvittäminen tärkeää.
Oikeus tulla kuulluksi
Potilasvahinkoasiat ovat usein monimutkaisia ja kuormittavia. Ne yhdistävät lääketieteellisiä arvioita, juridisia kriteerejä ja henkilökohtaisia elämäntilanteita.
Vaikka järjestelmä voi tuntua etäiseltä ja vaikeaselkoiselta, potilaalla on oikeus saada asiansa huolellisesti käsitellyksi ja tulla kuulluksi. Oikeudenmukainen lopputulos ei läheskään aina synny automaattisesti – se voi vaatia lisäselvityksiä ja juridista apua. Kun kyse on terveydestä, työkyvystä ja tulevaisuudesta. Oman asian selvittäminen huolellisesti loppuun asti on usein perusteltua.
Kirjoittajat:
Kirsimarja Alenius, juristi, OTM
Joni Siikavirta, varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy
Lähteet:
Yle-uutiset 20.3.2026 “Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin viime vuonna enemmän kuin koskaan – nämä syyt selittävät nousua” https://yle.fi/a/74-20216144
Siikavirta Joni & Martti Mikkonen 2019. Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n Potilaan oikeusturvaopas. (Huom! Teoksesta on tulossa uudistettu painos)