Juuri ennen toimistomme kesälomakautta saimme useita hyviä ratkaisuja lautakuntaelimistä.
Eräässä hyvin vakavassa tapauksessa kiistaa oli mm. myönnetyn erittäin vakavan potilasvahingon haittakorvausten määristä. Asiakkaamme (s.1983) sai lokakuussa 2021 aivoverenvuodon, jonka vuoksi häntä hoidettiin sairaalassa. Kotiutuksen jälkeen vuoden 2022 aikana hän kävi päivystyksessä useita kertoja päänsäryn vuoksi. Loppuvuodesta 2022 päänsärky lisääntyi ja ilmeni huonovointisuutta.
27.1.2023 hän joutui jälleen sairaalaan vaikean päänsäryn ja voimattomuuden takia. Sydämen ultraäänitutkimuksessa todettiin vaikea vasemman kammion supistushäiriö. Verenkierron vaje eteni nopeasti ja 28.1.2023 ajauduttiin elvytystilanteeseen ja kehonulkoisen hapettimen (ECMO) asennukseen. 27.1.2023 otetuista verinäytteistä oireiden syyksi paljastui feokromosytooma eli lisämunuaisten ydinosan kasvain. Verenkierron tila saatiin vähitellen vakautettua. Asiakkaallamme todettiin aivoissa ja selkäytimessä mm. laajoja hapenpuutteesta johtuvia muutoksia ja tästä alaraajojen halvaus sekä tehohoitopotilaan polyneuropatia (monihermosairaus) ja myopatia (lihassairaus). Häntä hoidettiin myös leikkauksellisesti.
Potilasvakuutuskeskus katsoi sinänsä asianmukaisesti, että lisämunuaisen kasvaimen toteaminen viivästyi noin 2 vuotta ja 3 kuukautta. Keskus arvioi, että mikäli sairaus olisi todettu aiemmin, olisi sen leikkaushoitokin voitu suorittaa aiemmin, ja tällöin myös elvytykseen johtanut vakava sairastuminen tammikuussa 2023 olisi todennäköisesti voitu välttää.
Keskus maksoi mm. potilasvahingosta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta 17 600 euroa vammaluokan 5 (hyvin vaikeat vammat) mukaan, pysyvästä haitasta haittaluokkaa 16/20 vastaavan korvauksen, jonka määrä ikävähennysten jälkeen oli noin 62.000 euroa. Tilapäisestä haitasta keskus maksoi ensin vain 10 500 e mutta korotti korvauksen sitten 17 600 euroon.
Asiakkaallemme jäi vaikea selkäydinvamma, paraplegia ja neurologiset ongelmat sekä vaikea aivovamma, josta aiheutuu myös neuropsykologinen vaikea-asteisen oirekuva. Haittakorvausten määrät eivät olleet tyydyttävät vamman poikkeuksellinen vakavuus huomioiden. Veimme asia huolellisesti perustellen liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan (LIIPO) tutkittavaksi. Tilapäisen haitan osalta vaadimme yhteensä 30 000 euron korvausta (korkeimman vammaluokan 6 mukaan). Potilasvahingosta johtuva pysyvä toiminnallinen vajaus vastasi mielestämme haittaluokkaa 19, joten lisäkorvausta tulisi maksa 3 haittaluokkaa. Korkeimmissa haittaluokissa (HL 16 eteenpäin) taulukon mukaan käytetään korotuskertoimia.
Lautakunta piti vaatimuksemme mukaisesti tilapäisestä haitasta asianmukaisena korvauksena 30 000 euroa. Pysyvästä haitasta lautakunta suositti kahden haittaluokan lisäkorvausta eli yhteensä haittaluokka 18. Lisäksi lautalunta suositti luokan II mukaista vaatelisää. Lautakunta suosittaa lisäkorvausta edellä todetun mukaisesti. Asiakkaallemme tulee siten maksaa näistä korvausaiheista viivästyskorot mukaan lukien noin 25.000 euron lisäkorvaukset. Lisäksi juoksevaa vaatelisää tulee maksaa myös taannehtivasti korkoineen.
Asia palautuu nyt Potilasvakuutuskeskukseen, jonka kuuluu maksaa lisäkorvaukset viivästyskorkoineen myös lautakunta-ajalta.
Muut korvausaiheet, kuten ansionmenetys, käsitellään aikanaan erikseen.
LIIPOn ratkaisu 24.6.2026 I JAOSTO
Dnro/163/04.00/2025
Joni Siikavirta
varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu