Voittamamme potilasvahinkotapaus – väärä positiivinen diagnoosi syövän etäpesäkkeestä, yksityisen hoidon kulut ulkomailla korvattiin 28.8.2026

Asiakkaamme (s.1986) oli kärsinyt noin 5 vuoden ajan ylävatsavaivoista ja painonlaskusta. Mahalaukun tähystystutkimuksessa todettiin tuumorilöydös, josta otettujen näytteiden perusteella todettiin adenokarsinooma. TT-tutkimuksen perusteella maksassa todettiin löydös, jota pidettiin syövän etäpesäkkeenä. Asiakkaallemme kerrottiin syövän muuttuneen parantumattomaksi, sillä etäpesäkkeistä mahasyöpää ei lähtökohtaisesti leikata. Koepalan ottoa maksamuutoksesta ei pidetty tarpeellisena. Asiakkaasta tehtiin lähete palliatiiviseen hoitoon.

Asiakas kuitenkin hakeutui tutkimuksiin toiseen kotimaahansa Turkkiin, jossa tehdyssä leikkauksessa poistettiin mahalaukku ja imusolmukkeet. Leikkauksessa ei nähty syövän levinneisyyttä mahalaukun ulkopuolelle. Maksa tutkittiin, eikä muutos ollut pahanlaatuinen.

Asiakkaamme haki korvausta potilasvakuutuksesta, mutta Potilasvakuutuskeskus ei maksanut mitään korvauksia.

Valitimme asiakkaamme puolesta huolellisesti perustellen liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Virhe oli, että maksan etäpesäkkeeksi tulkittua muutosta ei varmennettu koepalalla, vaan asiakas siirrettiin palliatiiviseen hoitoon, eli hänen kerrottiin kuolevan levinneeseen syöpään. Ulkomailla asiakkaallemme tehtiin vatsalaukun poistoleikkaus ja annettiin sytostaattihoidot, joiden ansiosta sairaus parani täysin.

Mielestämme Potilasvakuutuskeskuksen näkemys, jonka mukaan virheestä ei olisi aiheutunut mitään henkilövahinkoa, oli ilmiselvästi väärä. Asiakkaallemme aiheutui ainakin tilapäistä psyykkistä haittaa ja ylimääräisiä hoitokuluja ulkomailla.  Asiakkaallemme oli käytännössä kerrottu, että hän tulee kuolemaan kuukausien sisällä. Vaikka pääsääntöisesti omatoimista hakeutumista yksityiseen hoitoon ei korvatakaan potilasvakuutuksesta, oli tässä tapauksessa kyseessä kuitenkin erittäin vakavan sairauden hoidon lopettaminen virheellisen diagnoosin vuoksi, ja vahingonkärsineen omatoimisuus erittäin todennäköisesti pelasti hänen henkensä. Hoitamattajättämispäätöksen seurauksena vakava sairaus jäi ilman asianmukaista hoitoa. Turkissa aiheutuneet kustannukset olivat suoraan seurausta sairauden hoitamattomuudesta aiheutuneesta henkilövahingosta, ja ne tuli mielestämme siten korvata.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta arvioi vaatimuksemme mukaisesti, että kyseessä oli korvattava potilasvahinko. TT-tutkimuksessa havaittu maksan muutos diagnosoitiin virheellisesti syövän etäpesäkkeeksi. Parantamiseen tähtäävästä syövän hoidosta luovuttiin. Väärällä maksametastaasin diagnoosilla oli lautakunnan mukaan osin vaikutusta syövän hoidon sisältöön, mutta hoidon lopputulokseen tai sen ennusteeseen sillä ei todennäköisesti ollut vaikutusta. Väärästä diagnoosista lautakunta katsoi aiheutuneen lievää tilapäistä psyykkistä haittaa sekä ylimääräisiä sairaanhoidon kustannuksia, jotka lautakunnan näkemyksen mukaan tulevat potilasvakuutuksesta korvatavaksi.

Lautakunnan mukaan tilapäinen psyykkinen haittaa jäi kuitenkin asteeltaan lieväksi, koska oikea tieto taudin luonteesta selvisi jo muutaman viikon päästä. Lautakunta pitää asianmukaisena korvauksena potilasvahingosta aiheutuneesta tilapäisestä psyykkisestä haitasta 500 euroa.

Lautakunta totesi, että yksityisellä sektorilla tehdyistä tutkimuksista ja annetuista hoidoista aiheutuneet hoitokustannukset voidaan korvata potilasvakuutuksesta täysimääräisesti, mikäli muun kuin julkisen terveydenhuollon käyttäminen on lääketieteellisesti perusteltua tai mikäli vahingonkärsineellä on erityisiä syitä käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Erityisenä syynä on pidetty esimerkiksi sitä, ettei tarvittavaa hoitoa voida toteuttaa julkisen sairaanhoidon piirissä.
Lautakunnan näkemyksen mukaan tässä tapauksessa oli kohtuullista, että asiakkaallemme korvataan Turkissa annetun hoidon ja tehtyjen tutkimusten johdosta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset täysimääräisesti siihen ajankohtaan saakka, kunnes taudin oikea luonne selvisi ja on todettiin, että syöpä on edelleen hoidettavissa. Tässä vaiheessa asiakkaallamme olisi lautakunnan käsityksen mukaan ollut mahdollisuus palata takaisin Suomeen, jossa hänen syöpähoitojaan olisi voitu jatkaa julkisessa terveydenhuollossa.