Leikkausten videointi lisäisi luottamusta ja parantaisi potilaiden oikeusturvaa hoitovirheiden yhteydessä

Helsingin Sanomat tarttui 26.10.2026 mielipidekirjoitukseeni vuodelta 2024 (linkki lehtiartikkeliin lopussa). Ehdotin tuolloin mm. leikkausten rutiiniluonteista videointia potilaan oikeusturvan edistämiseksi, koska potilasasiakirjojen laatiminen laiminlyödään välillä.

Anestesian aikana tapahtuu vahinkoja, joista potilas ei tiedä. Toimenpiteiden rutiiniluonteinen videoiminen olisi helppo toteuttaa, jolloin kenellekään ei jäisi epäselvyyttä siitä, mitä leikkauksessa on tapahtunut. Anestesiaylilääkäri Johannes Förster puhuu luottamuksesta perusteena sille, ettei videointia tulisi ottaa käyttöön. Nykypäivänä luottamus lääkärikuntaan nimenomaan edellyttäisi, että toimenpide voidaan videoita potilaan niin halutessa. Tämä osoittaisi, ettei mitään salattavaa ole.

Myös liikenteessä ja julkisilla paikoilla kuvataan jatkuvasti, vaikka suurin osa ihmisistä käyttäytyy hyvin. Poliisikin kuvaa haalarikameroillaan ihmisten kotirauhan piirissä olevia tiloja. Tekninen tarkkailu on arkipäivää joka puolella. Kun tämä hyväksytään muuallakin yhteiskunnassamme, niin se tulisi tulisi hyväksyä varsinkin leikkaustilanteissa. Potilas on tajuton eikä pysty itse havainnoimaan mitään, vaikka kyse on hänen terveydestään ja oikeuksistaan. Potilas on muiden henkilöiden toiminnan kohde ja herkässä asemassa.

Pysyvät hermovauriot ovat yksi vakava haittatyyppi. Korvausvaade hylätään usein sen perusteella, että vaurio on johtunut hermon venytyksestä leikkauksen aikana. Jos toimenpide olisi videoitu, nähtäisiin heti, ovatko hermot tunnistettu ja suojattu asianmukaisesti leikkauksen aikana ja onko nukutetun potilaan asentoa vaihdettu riittävän usein hermovaurion välttämiseksi. Korvattavuuden kriteeri on vältettävyys ja sitä olisi videomateriaalin perusteella helppo arvioida, verrattuna nykyiseen arvailuun.