Toimistollani on ollut äskettäin hoidettavana useampi tapaus, joissa yksityislääkärin antamassa hoidossa kyse on ollut yhtä aikaa potilasvakuutuslain mukaan korvattavasta potilasvahingosta ja kuluttajansuojalain mukaisesta palveluksen virheestä. Samoista tapahtumista saattaa olla oikeus saada sekä vahingonkorvauksena potilasvakuutuskorvauksia että hyvitystä hoidon hinnasta yksityiseltä lääkäriasemalta. Periaatteessa vahingonkorvaukset voi niin ikään vaatia palveluntarjoajalta, mutta silloin niitä ei voi saada toistamiseen Potilasvakuutuksesta. Alkuperäisen hoidon hintaa ei potilasvakuutuksesta korvata koskaan.
Tätä erottelua on vanhastaan vaikea yksityislääkäreiden ymmärtää, eikä asia ole mitenkään helppo aiheeseen perehtymättömille juristeillekaan, saatikka sairaaloiden potilasasiavastaaville. Äskettäin saimme liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta ratkaisun, jossa yksityislääkärin valitus hylättiin. Päämiehellemme oli katsottu aiheutuneen korvattava potilasvahinko, eikä lääkäri saanut asiaa valituksellaan muuttumaan. Lääkärin suostui vasta toista vuotta kestäneen väännön jälkeen ymmärtämään, että vaikka Potilasvakuutuskeskuksen korvasi vahingon, oli hänen yrityksensä lisäksi velvollinen palauttamaan kuluttajansuojalain mukaisen palveluksen virheen perusteella päämiehemme maksaman leikkauksen hinnan (PL-2024-7704-125).
Eräässä toisessa vastaavassa tapauksessa miltei samanaikaisesti sama suuri suomalainen yksityislääkärifirma, jossa brändin alla em. tapauksenkin yksityislääkäri oli leikannut, velkoi perintätoimiston kautta asiakkaaltamme laskua, joka oli aiheutunut niin pieleen menneestä hoidosta, että tapahtunut oli katsottu Potilasvakuutuskeskuksessa korvattavaksi potilasvahingoksi (PL-2025-226-80). Lääkärifirma väitti vastoin lakia, että asiakkaamme pitäisi itse maksaa virheellisen leikkauksen hinta ja hän voisi sitten hakea sitä potilasvakuutuksesta. Näin asia ei ole, laki ei yksinkertaisesti mahdollista tällaista koskaan. Potilasvakuutusta ei suinkaan ole tarkoitettu korvaamaan lääkärifirmojen tunaroinnista niille itselleen aiheutunutta liikevaihdon ja liikevoiton menetystä, vaan potilaille aiheutuneita henkilövahinkoja, kuten jo vakuutuksen nimikin kertoo.
Kenen tahansa vahingonkorvausoikeuden perusteita tuntevan yleisjuristinkin pitäisi ymmärtää tämä, etenkin jos asiaa paremmin tunteva juristi sen kirjallisesti perustellen pariin otteeseen selittää. Kun olin tässä toisessa tapauksessa muutaman viikon ajan käynyt asiakkaani puolesta hedelmätöntä keskustelua erään yksityislääkäriyrityksen juristin kanssa, aloin epäillä, olisiko tekoälyllä osuutta siihen, ettei juristi suostunut ymmärtämään potilasvahingon ja kuluttajapalveluksen virheen välistä eroa.
Kysyin aiheesta hetken mielijohteesta tekoälyltä. Epäilykseni osui oikeaan! Tekoälyn antama ensimmäinen vastaus osoitti täydellistä tietämättömyyttä aiheesta ja juridisten asioiden sekoittamista. Hurjinta oli, että tekoäly viittaasi lähteenä oman toimistoni sivuille! Menin heti tarkistamaan asian, koska ei voinut mitenkään pitää paikkaansa, että toimistoni sivuilla voitaisiin esittää sellaista virheellistä tietoa, joka itselleni ollut selvää jo yli 20 vuoden ajan. Olin jo ennen asianajouraa yhtäaikaa sekä potilasvahinkolautakunnan päätoimisena lakimiehenä että kuluttajariitalautakunnassa sivutoimisesti. Eikä lähdeviittaus tietysti paikkaansa pitänytkään.
Tekoälyn käyttö johtaa hurjiin tilanteisiin, eikä sitä tule käyttää ilman vanhaa kritiikkiä asioissa, joilla saattaa olla itselle suuri taloudellinen merkitys. Potilasvahinkoasioissa, jos epäilty potilasvahinko on johtanut työkyvyn pysyvään menetykseen parhaassa työiässä, saattaa kyse olla jopa miljoonasta eurosta. Pienempiäkään korvauksia, joihin lain mukaan olisi oikeus, ei kannata misinformaatioon luottamalla menettää. Potilasvahinkoasioissa lautakuntaratkaisut ovat useimmiten käytännössä lopullisia, joten tätä mahdollisuutta ei kannata menettää tekoälyvastausten takia.
Joni Siikavirta
potilasvahinkojuristi
varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy