Usein kysytyt kysymykset – Potilasvahinko ja korvaukset

Mitä tarkoitetaan potilasvahingolla?
Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta ylimääräistä henkilövahinkoa. Jotta kyseessä on korvattava vahinko, sen on täytettävä jokin potilasvakuutuslain mukaisista kriteereistä, joista yleisin on niin sanottu hoitovahinko.
 
Hoitovahinko tarkoittaa, että tutkimuksen tai hoidon yhteydessä on tapahtunut jotain henkilövahinkoa, jonka kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi todennäköisesti voinut välttää toimimalla toisin.
 
Potilasvahinko voi tapahtua esimerkiksi leikkausten tai muiden hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai sairauden diagnoosin ja hoidon viivästyessä. Tutkimusten puutteellisuus, virheellinen tutkimustulosten tulkinta, puute leikkauksen suunnittelussa tai vaikka puutteelliset jatkohoito-ohjeet saattavat aiheuttaa potilasvahingon.

Ei aivan. Kansankielellä puhutaan usein hoitovirheestä. Korvattavuus edellyttää kuitenkin aina henkilövahinkoa, eli vammautumista tai muuta terveydentilan heikentymistä.

Hoitovahingon lisäksi korvataan muun muassa vakavia infektioita, hoidon kohtuuttomia seurauksia ja puutteellisesta potilasinformaatiosta aiheutuneita vahinkoja. Asiat arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja ratkaisuun vaikuttavat monet seikat.

  • Infektiovahinko: vakavia hoidon yhteydessä alkunsa saaneita infektioita korvataan, etenkin jos infektioriski on ollut lähtökohtaisesti pieni.
  • Kohtuuton seuraus: poikkeustapauksissa korvataan, vaikka hoidossa ei todettaisi virheitä tai puutteita. Kohtuuttomuus edellyttää muun muassa, että hoidosta aiheutuu vakava pysyvä haitta ja että seuraus on ennakoimaton.
  • Puutteellinen potilasinformaatio: potilas ei ole saanut ennen toimenpidettä asianmukaista tietoa hoidon riskeistä ja vaihtoehdoista. Korvattavuus edellyttää, että potilas olisi tiedon saatuaan todennäköisesti kieltäytynyt hoidosta, josta vahinko aiheutui.
  • Oireiden pitkittyminen on myös henkilövahinkoa ja psyykkiset vahingotkin voivat tulla korvattaviksi.

Pelkkä huonosta kohtelusta aiheutuva mielipaha tai ylimääräinen vaiva ei kuitenkaan ole korvattavia vahinkoja.

Potilasvahinkoilmoitus tehdään sähköisesti tai kirjallisesti Potilasvakuutuskeskukselle (PVK). Vahinkoilmoituksen tekemiseen ei vielä tarvita juristin tai muunkaan asiantuntijan apua.
 
Ilmoitukseen riittää tapahtumien lyhyt kuvaus omin sanoin ja epäilys siitä, että jotain meni pieleen. Lisäksi on syytä selostaa, mitä vahinkoa itselle on aiheutunut.
 
Mikäli kokee, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa hoidon riskeistä, kannattaa siihenkin ehdottomasti vedota (puutteellinen potilasinformaatio).

Potilasvahinkoilmoituksen määräaika on kolme vuotta siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt saada siitä tieto. Takaraja on kymmenen vuotta vahinkoon johtaneesta tapahtumasta.

On tärkeää toimia nopeasti epäilyksen herättyä. Erityisestä syystä vahinkoilmoitus otetaan tutkittavaksi myöhemminkin, ja erityisiin syihin tulee vedota. Korvausvaatimusten vanhentuminen on joskus tulkinnanvarainen asia.

Korvauksen määrä riippuu täysin vahingon vakavuudesta ja sen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Korvaukset vaihtelevat muutamista sadoista euroista jopa miljoonaluokkaan.
 
Potilasvahingot korvataan täyden korvauksen periaatteen mukaisesti, eli kaikki ylimääräinen vahinko kuuluu korvata.  Suurimmat korvaukset maksetaan yleensä ansionmenetyksestä, jos henkilö on potilasvahingon takia tullut pitkäaikaisesti tai pysyvästi työkyvyttömäksi. 
 
Korvauksia maksetaan muun muassa:
  • Kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, myös psyykkisestä haitasta.
  • Pysyvästä toiminnallisesta haitasta.
  • Pysyvästä kosmeettisesta haitasta.
  • Ylimääräisistä hoitokuluista, lääkekuluista, matkakuluista ja muista kuluista, kuten kohonneista kodinhoitokustannuksista.
  • Työkyvyttömyydestä tai työkyvyn alenemisesta aiheutuvasta ansionmenetyksestä.

Alkuarvio asiakirjojen pohjalta on maksuton. Ilmoitamme aina etukäteen palvelun tarkan hinnan ennen toimeksiannosta sopimista, joten mitään yllättäviä kuluja toimistomme avusta ei tule.

Kotivakuutuksiin sisältyvä oikeusturvavakuutus korvaa juristin kulut omavastuuosuutta lukuun ottamatta, jos se on ollut voimassa riittävän kauan (vähintään 2 vuotta tai potilasvahingon sattumisesta lähtien). Selvitämme aina oikeusturvavakuutuksen kattavuuden puolestasi. 

Juristin käyttäminen on tarpeen vasta, jos on saanut Potilasvakuutuskeskuksesta kielteisen korvauspäätöksen, maksettavat korvaukset tuntuvat liian pieniltä tai esimerkiksi ansionmenetystä ei korvata.  

Kyllä, jos päätös tuntuu väärältä. Potilasvakuutuskeskus on vakuutusyhtiön asemassa. Asioiden käsittely on melko suppeaa, kaavamaista ja päätökset usein kielteisiä.
 
Toimistomme perehtyy hoidettaviksi saamiimme asioihin huolella, selvittää lääketieteellisesti ja oikeudellisesti olennaiset seikat tarkasti. Potilasvahinkoasioihin perehtyneet juristimme laativat asiakkaan puolesta hyvin perustellun valituksen liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Toimistollamme on lääketieteellistä erityisasiantuntemusta ja pitkä kokemus potilasvahinkoasioista, joten osaamme arvioida, mitkä seikat lautakunnassa ratkaisevat.
 
Lautakuntavaihe on aina tärkein oikeusturvakeino potilasvahinkoasioissa, ja juristin apua kannattaa käyttää nimenomaan siihen. Pystymme auttamaan tehokkaimmin heti Potilasvakuutuskeskuksen päätöksen jälkeen, jolloin valittamisesta aiheutuva kuluriski on pieni.
 

Vain harvoin. Oikeudenkäyntiin liittyy aina suuri taloudellinen riski, joten se on potilasvahinkoasioissa harvoin realistinen oikeusturvakeino.

Kanteen nostoa käräjäoikeudessa kannattaa harkita vasta, jos asiassa ei ole toimistomme avulla saatu hyvää ratkaisua liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta.

Valitusaika Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä on vain yksi vuosi, joten asioissa ei kannata viivytellä. 

Potilasvakuutuskeskuksen huonon päätöksen jälkeen ota pikaisesti yhteyttä toimistoomme maksutonta alkuarviota varten!