LIIPO ei ottanut opikseen aiemmasta eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta 3.9.2026, EOAK/3122/2026, jossa todettiin kyseenalaisuuksia LIIPOn menettelyssä. Sen sijaan LIIPO yllättäen ratkaisun jälkeen edelleen ilmoitti vahinkoa kärsineiden oikeusturvaa heikentävästä muutoksesta. Jouduimme siten valitettavasti tekemään uuden kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE
KANTELU LIIKENNE- JA POTILASVAHINKOLAUTAKUNNAN MENETTELYSTÄ
Asia: Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan puheenjohtajan 9.9.2026 ilmoittama uusi käytäntö, jonka mukaan lautakunta ei enää lainkaan vastaanota englanninkielisiä lääketieteellisiä tutkimusjulkaisuja näyttönä ilman kansalliskielistä käännöstä
Aikaisempi kanteluasia: EOAK/3122/2026, ratkaisu 3.9.2026, Joni Siikavirran kantelu
Kantelun aihe
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy / varatuomari Joni Siikavirta pyytää jälleen eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ja sen puheenjohtajan Juha Mikkolan uuden menettelyn. Lautakunnan käytäntöä englanninkielisten lääketieteellisten tutkimusjulkaisujen vastaanottamisessa entisestään kiristettiin oikeusasiamiehen 3.9.2026 antaman, moitteita sisältäneen ratkaisun jälkeen. Oikeusasiamies kiinnitti jo aiemmin huomiota LIIPOn äkillisiin mielenmuutoksiin, ja nyt sellainen tapahtui taas.
Tässä kantelussa on kysymys erityisesti siitä, onko hyvän hallinnon, asianosaisten oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun mukaista, että lakisääteinen oikeussuojaelin kategorisesti kieltäytyy vastaanottamasta englanninkielisiä lääketieteellisiä tutkimusjulkaisuja näyttönä ilman kansalliskielistä käännöstä, vaikka julkaisut voivat olla olennaisia käsiteltävän korvausasian ratkaisemiseksi. Korvausta vaativilla yksityishenkilöillä on aina näyttötaakka. He eivät voi käytännössä täyttää sitä, jos LIIPO kieltäytyy ottamasta näyttöä vastaan.
Pidämme menettelyä erityisen ongelmallisena potilasvahinkoasioissa, joissa lääketieteellinen tutkimustieto on usein ratkaisevassa asemassa arvioitaessa hoidon asianmukaisuutta ja vahinkoseuraamusten syy-yhteyttä ja joissa näyttötaakka oikeudesta saada korvauksia on aina vahinkoakärsineellä yksityishenkilöllä.
Asian tausta ja uusi menettely
Toimistomme on noin 20 vuoden ajan toimittanut potilas- ja liikennevahinkoasioissa päämiestensä vaatimusten tueksi englanninkielisiä lääketieteellisiä tutkimusartikkeleita lautakunnallle. Lautakunta on aiemmin, eri puheenjohtajien aikana, vastaanottanut aineiston ja ottanut sen huomioon ilman, että tutkimusten julkaisukieli olisi muodostanut ongelmaa.
Keväällä 2026 lautakunnan liikennevahinko-osasto ilmoitti yllättäen, ettei se enää vastaanota englanninkielisiä tutkimusartikkeleita ilman kansalliskielistä käännöstä. Puheenjohtaja Mikkola lähetti asiasta erisuuntaisia viestejä. Joni Siikavirta teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja kiinnitti 3.9.2026 antamassaan ratkaisussa (EOAK/3122/2026) huomiota useisiin lautakunnan menettelyn ongelmiin. Ratkaisussa pidettiin hyvän hallinnon kannalta ongelmallisena muun muassa lautakunnan yllättäen ja lyhyessä ajassa eri suuntiin muuttunutta käytäntöä sekä epäselvyyttä siitä, missä määrin englanninkielinen aineisto tosiasiassa tulee lautakunnassa ymmärretyksi ja huomioon otetuksi.
Lautakunta oli oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä ilmoittanut sallivansa englanninkielisten lääketieteellisten tutkimusselosteiden toimittamisen, vaikka se ei voinut taata niiden ymmärtämistä.
Oikeusasiamiehen ratkaisun jälkeen puheenjohtaja Juha Mikkola ilmoitti kuitenkin 9.9.2026, ettei lautakunta jatkossa vastaanota lainkaan edes vieraskielisiä lääketieteellisiä tutkimusselosteita näyttönä, vaan myös ne on toimitettava kansalliskielisinä.
Puheenjohtaja Mikkola perusteli uutta, asianosaisten oikeusturvaa selvästi vaarantavaa linjausta nimenomaan oikeusasiamiehen ratkaisulla sekä asianosaisten tasapuolisella mahdollisuudella antaa ja saada tietoa. Hänen mukaansa asianosaisten kuuleminen edellyttäisi, että kaikki asiakirja-aineisto, josta heille varataan tilaisuus lausua, on kansalliskielistä.
LIIPO ja Mikkola eivät ole oikeusasiamiehen ratkaisun seurauksena pyrkineet parantamaan asianosaisten oikeusturvaa tai selkeyttämään englanninkielisen tutkimusaineiston käsittelyä, vaan päinvastoin.
Oikeusasiamies ei ratkaisussaan edellyttänyt englanninkielisten lääketieteellisten tutkimusjulkaisujen vastaanottamisen lopettamista. Se, ettei lainsäädäntö nimenomaisesti velvoita lautakuntaa vastaanottamaan englanninkielisiä asiakirjoja, ei käsityksemme mukaan vielä merkitse, että niiden kategorinen torjuminen olisi lautakunnan tehtävä ja asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen asianmukainen menettely.
Menettelyn vaikutukset asianosaisten oikeusturvaan
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annetun lain 1 § mukaan lautakunta on riippumaton ja puolueeton oikeussuojaelin. Sen tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja liikenne- ja potilasvahinkoasioissa.
Erityisesti potilasvahinkoasioissa vahingonkärsineen ja Potilasvakuutuskeskuksen välinen asetelma on jo lähtökohtaisesti epätasapainoinen. Yksittäinen vahingonkärsinyt joutuu perustelemaan korvausvaatimuksensa ja näyttämään vaatimusten perusteet toteen organisaatiota vastaan, jolla on käytettävissään huomattavat taloudelliset ja lääketieteelliset asiantuntijaresurssit. Vahingonkärsijällä on LIIPOssa siviilioikeudellinen näyttötaakka korvattavuuden peristeista, henkilövahingosta ja sen vältettävyydestä sekä syy-yhteydestä. Juuri tämän näyttötaakan täyttämiseksi on usein hyvin olennaista toimittaa lautakunnalle lääketieteellistä todistusaineistoa. Lautakunta tekee uudella päätöksellään sen mahdottomaksi.
Toimistomme hoidettavina olevissa asioissa on usein kysymys vahingonkärsineelle poikkeuksellisen merkittävistä oikeuksista ja taloudellisista intresseistä. Potilasvahingon seurauksena ihminen on saattanut menettää työkykynsä, ammattinsa tai mahdollisuutensa entisenlaiseen elämään. Korvausasian lopputulos voi ratkaista hänen toimeentulonsa ja elintasonsa koko loppuelämän ajaksi. Rahalliset intressit jutuissa voivat olla suurimpia, mitä yksityishenkilöillä Suomessa ylipäänsä voi olla.
Vahingonkärsineen mahdollisuuksia esittää vaatimustensa tueksi olemassa olevaa ja mahdollisesti ratkaisevaa lääketieteellistä tutkimusnäyttöä ei voida rajoittaa näytön julkaisukielen perusteella.
Lautakunnan uuden käytännön seurauksena vahingonkärsinyt joutuisi joko kustantamaan laajojen lääketieteellisten tutkimusjulkaisujen käännättämisen tai luopumaan niiden toimittamisesta näyttönä. Asianmukaiset lääketieteelliset käännökset edellyttävät erityisosaamista ja voivat aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Käytännössä vaatimus voi estää tutkimusnäytön esittämisen kokonaan ja tekee näyttötaakan täyttämisen mahdottomaksi, kun se muutoinkin on jo vaikeaa.
Käännösvaatimus ei siten ole pelkkä tekninen tai hallinnollinen järjestely, vaan sillä voi olla välittömiä, vakaviakin vaikutuksia vahingonkärsineen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin saada asiansa asianmukaisesti arvioiduksi.
Katsomme, että menettelyä tulee arvioida myös perustuslain 21 §ä turvatun oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten sekä perustuslain 6 §ä säädetyn yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vaikka lautakunnan ratkaisusuositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, lautakuntamenettelyllä on käytännössä huomattava merkitys vahingonkärsineiden oikeuksien toteutumiselle. Käytännössä noin 99 % kaikista riitaisissta potilasvahinkoasioista ratkaistaan vuositasolla LIIPOssa. Yleisiin tuomioistuimiin viedään luultavasti vain 10-20 juttua vuodessa.
Lääketieteellisen asiantuntemuksen ja kansainvälisen tutkimustiedon merkitys
Lautakunnan tehtävänä on arvioida muun muassa sitä, onko potilaan hoidossa saavutettu kokeneelta terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytettävä ammatillinen osaaminen ja ovatko vahinkoseuraamukset todennäköisessä syy-yhteydessä hoidon puutteellisuuteen.
Tällainen arviointi edellyttää korkeatasoista ja ajantasaista lääketieteellistä asiantuntemusta.
Englanti on kansainvälisen lääketieteellisen tutkimuksen keskeinen julkaisukieli. Myös suomalaiset tutkijat julkaisevat tutkimustuloksiaan pääosin englanniksi, ja suomalaiset Käypä hoito -suositukset perustuvat laajalti englanninkieliseen tutkimuskirjallisuuteen. Lääketieteen kehityksen seuraaminen pelkästään suomen- tai ruotsinkielisen aineiston perusteella ei käytännössä ole mahdollista.
Käsityksemme mukaan kyky lukea ja ymmärtää oman erikoisalan englanninkielistä lääketieteellistä tutkimuskirjallisuutta kuuluu kenen tahansa lääkärin ammattitaidon perustavanlaatuisiin edellytyksiin. Erityisesti tätä tulee tietenkin edellyttää lautakunnan asiantuntijalääkäreiltä, joiden tehtävänä on arvioida kokeneiden erikoislääkäreiden ammattistandardin täyttymistä. Ja epäilemättä lautakunnan asiantuntijalääkärit ovat liitteet aina ymmärtäneetkin.
Asiassa on selvästi kysymys pj. Mikkolan henkilökohtaisesta päähänpistosta ja jonkinlaisesta kokemastaan arvovaltatappiosta. On sanomattakin selvää, etteivät tällaiset subjektiiviset seikat saa vaikuttaa yhdenkään LIIPOssa asioivan vahingonkärsijän oikeusturvaan, puhumattakaan yleisesti.
Perustelu, jonka mukaan lautakunta ei voi luvata englanninkielisen aineiston tulevan ymmärretyksi, on asettaa sen asiantuntemuksen maamme ylimpänä potilasvahinkojen asiantuntijaelimenä todella outoon valoon. Jos lautakunnan asiantuntijalääkärit eivät pystyisi perehtymään englanninkieliseen tutkimuskirjallisuuteen, ei lautakunta voisi hoitaa lakisääteistä tehtäväänsä.
Lääketieteelliset tutkimusjulkaisut on tarkoitettu ennen kaikkea lääketieteellisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Lautakunnan juristien ei tarvitse itse ymmärtää kaikkia suomenkielisiäkään lääketieteellisiä tutkimuksia. Asiantuntijalääkäreiden tehtävänä on arvioida lääketieteelliset kysymykset ja selostaa niiden merkitys oikeudellisen ratkaisun tekemistä varten.
Se, ettei jokainen lautakunnan jäsen tai esittelijä ymmärrä yksittäistä tutkimusjulkaisua, ei ole hyväksyttävä peruste estää sen toimittamista lääketieteellisten asiantuntijoiden arvioitavaksi.
Alkuperäinen tieteellinen julkaisu on lisäksi lääketieteellisen arvioinnin kannalta lähtökohtaisesti luotettavampi lähde kuin sitä varten laadittu epävirallinen käännös. Käännöksiin liittyy aina tulkintavirheiden mahdollisuus, eikä käännättäminen välttämättä paranna tutkimustekstin ymmärrettävyyttä lääketieteellisille asiantuntijoille.
Asianosaisten tasapuolinen kohtelu ja kontradiktorinen periaate
Puheenjohtaja Mikkola on perustellut uutta käytäntöä sillä, että asianosaisten tasapuolinen mahdollisuus antaa ja saada tietoa edellyttää kaiken asiakirja-aineiston olevan kansalliskielistä.
Perustelu on ristiriitainen ja keinotekoinen.
Potilasvahinkoasioissa vahingonkärsineen vastapuolena on Potilasvakuutuskeskus ja liikennevahinkoasioissa vakuutusyhtiö. Näillä organisaatioilla on käytettävissään lääketieteellistä asiantuntemusta, ja niiden asiantuntijalääkärit perehtyvät työssään englanninkieliseen lääketieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen.
Englanninkielisten lääketieteellisten tutkimusten vastaanottaminen ei siten estä vastapuolta perehtymästä aineistoon tai lausumasta siitä.
Erityisen huomionarvoista on, että myös lautakunnan omat asiantuntijalääkärit viittaavat lausunnoissaan säännönmukaisesti englanninkieliseen tutkimuskirjallisuuteen ja saattavat liittää tutkimusartikkeleita lausuntoihinsa.
Jos puheenjohtajan esittämää tasapuolisuusperustelua sovellettaisiin johdonmukaisesti, myös lautakunnan asiantuntijalääkäreiden käyttämät englanninkieliset tutkimusjulkaisut olisi käännätettävä kansalliskielille, koska vahingonkärsineeltäkään ei voida edellyttää englannin kielen taitoa.
Pyydämme oikeusasiamiestä selvittämään, miten lautakunta aikoo menetellä omien asiantuntijalääkäreidensä käyttämän englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden osalta ja sovelletaanko käännösvaatimusta yhdenmukaisesti kaikkeen asian ratkaisemisessa käytettävään lääketieteelliseen tutkimusaineistoon.
Kontradiktorisen periaatteen tarkoituksena on turvata asianosaisten mahdollisuus saada tieto asian ratkaisemiseen vaikuttavasta aineistosta ja lausua siitä. Käsityksemme mukaan tätä tavoitetta ei edistetä kategorisesti estämällä merkityksellisen tutkimusaineiston toimittaminen, vaan huolehtimalla tarvittaessa siitä, että asianosaiset voivat tosiasiallisesti ottaa kantaa aineiston merkitykseen.
Tasapuolisuuden vaatimus ei voi käytännössä johtaa siihen, että jo ennestään heikommassa asemassa olevan vahingonkärsineen mahdollisuuksia esittää lääketieteellistä näyttöä entisestään rajoitetaan, kun hänellä nimenomaan aina on näyttötaakka.
Tutkimusnäytön vastaanottaminen ja arvioiminen
Kantelussamme emme väitä, että jokainen englanninkielinen tutkimusjulkaisu olisi sellaisenaan hyväksyttävä näyttö esitetyistä lääketieteellisistä väitteistä.
Tutkimusjulkaisun merkityksen, luotettavuuden ja soveltuvuuden arvioiminen kuuluu luonnollisesti lautakunnan asiantuntijoille. Yksittäinen tutkimus voidaan perustellusti katsoa asian ratkaisemisen kannalta merkityksettömäksi tai sen todistusarvo vähäiseksi.
Tästä on kuitenkin erotettava tilanne, jossa tutkimusjulkaisua ei lainkaan oteta vastaan tai saateta asiantuntijoiden arvioitavaksi yksinomaan sen englanninkielisyyden vuoksi.
Tutkimusaineiston vastaanottaminen ja sen todistusarvon arvioiminen ovat kaksi eri asiaa. Julkaisukieli ei sellaisenaan ratkaise tutkimuksen lääketieteellistä merkitystä.
Toimistomme aikoo jatkossakin yksilöidä päämiestensä vaatimusten tueksi esitettävän tutkimuskirjallisuuden kirjelmissä ja alaviitteissä sekä toimittaa olennaiset tutkimusjulkaisut liitteinä.
Mikäli lautakunta kieltäytyy vastaanottamasta liitteitä, pyydämme asiantuntijalääkäreitä perehtymään kirjelmissä yksilöityihin tutkimuksiin alkuperäisistä lähteistä. Tällainen menettely aiheuttaisi LIIPOn asiantuntijoille vain tarpeetonta lisätyötä. Tähän saakka he ovat saaneet viitatut artikkelit suoraan eteensä. Tämä ei parantaisi asianosaisten oikeusturvaa eikä lääketieteellisen arvioinnin laatua.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annetun lain 19 § mukaan lautakunnan jäseniin, esittelijöihin, asiantuntijoihin ja muihin asioita käsitteleviin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan lautakunnan tehtäviä. Pidämme tärkeänä selvittää, miten lautakunta varmistaa, että asianosaisten olennaiset lääketieteelliset väitteet ja niiden tueksi yksilöidyt tutkimuslähteet tulevat asianmukaisesti arvioiduiksi uudesta menettelystä huolimatta? Miten lautakunta varmistaa, että näyttötaakan täyttämiseksi viitattu aineisto otetaan asian käsittelyssä huomioon, ellei sitä oteta vastaan?
Pyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle
Pyydämme eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, onko lautakunnan puheenjohtajan 9.9.2026 ilmoittama uusi käytäntö lainmukainen ja hyvän hallinnon vaatimusten mukainen, kun otetaan huomioon lautakunnan lakisääteinen tehtävä riippumattomana ja puolueettomana oikeussuojaelimenä sekä menettelyn vaikutukset näyttötaakan omaavien vahingonkärsineiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin esittää vaatimustensa tueksi olennaista lääketieteellistä tutkimusnäyttöä.
Pyydämme erityisesti arvioimaan:
- Onko englanninkielisten lääketieteellisten tutkimusjulkaisujen kategorinen vastaanottamisesta kieltäytyminen asianmukainen ja oikeasuhtainen menettely myös silloin, kun tutkimuksilla voi olla olennainen merkitys korvausasian ratkaisemiselle?
- Onko menettely sopusoinnussa asianosaisten oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun kanssa erityisesti potilasvahinkoasioissa, joissa yksittäisen vahingonkärsineen ja Potilasvakuutuskeskuksen välinen asetelma on jo lähtökohtaisesti epätasapainoinen?
- Miten vahinkoakärsineet yksityishenkilöt voivat käytännössä täyttää näyttötaakkansa, jos lautakunta kieltäytyy ehdottomasti ottamasta näyttöä vastaan?
- Miten lautakunta varmistaa, että sen asiantuntijalääkärit perehtyvät päämiehen vaatimusten tueksi yksilöityyn olennaiseen kansainväliseen lääketieteelliseen tutkimustietoon, jos tutkimusjulkaisuja ei vastaanoteta liitteinä?
- Miten käännösvaatimusta sovelletaan lautakunnan omien asiantuntijalääkäreiden ja vakuutuslaitosten asiantuntijoiden käyttämiin englanninkielisiin tutkimusjulkaisuihin, ja toteutuuko asianosaisten yhdenvertainen kohtelu tässä suhteessa?
- Onko hyvän hallinnon mukaista, että lautakunta on aikaisemman kanteluratkaisun jälkeen muuttanut käytäntöään entistä rajoittavammaksi, vaikka oikeusasiamies ei ole edellyttänyt englanninkielisten lääketieteellisten tutkimusten vastaanottamisen lopettamista?
- Pyydämme lisäksi oikeusasiamiestä arvioimaan, onko lautakunnan menettelyssä riittävästi huomioitu sen lakisääteinen tehtävä oikeussuojaelimenä ja tarve turvata vahingonkärsineiden tosiasialliset mahdollisuudet saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi.
Pidämme erityisen huolestuttavana sitä, että lautakunnan uusi menettely asettaa hallinnollisen kielivaatimuksen sen esteeksi, että vahinkoa kärsineet pyrkivät täyttämään siviilioikeudellisen näyttötaakkansa, voidakseen saada lakisääteisiä vakuutuskorvauksia.
Oikeussuojaelimen tehtävänä tulisi olla asianosaisten oikeusturvan edistäminen, ei heidän mahdollisuuksiensa rajoittaminen esittää vaatimustensa tueksi olemassa olevaa ja mahdollisesti ratkaisevaa näyttöä.
Kantelun liitteiksi toimitetaan apulaisoikeusasiamiehen 3.9.2026 antama ratkaisu EOAK/3122/2026 sekä puheenjohtaja Juha Mikkolan 9.9.2026 lähettämä ilmoitus uudesta käytännöstä.
Kohteliaimmin
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy
Joni Siikavirta., tj. vt
Liitteet
- Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 3.9.2026, EOAK/3122/2026
- Puheenjohtaja Juha Mikkolan sähköpostiviesti 9.9.2026
Ystävällisesti
Joni Siikavirta
Potilasvahinkojuristi
Varatuomari, toimitusjohtaja
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 3.9.2026, EOAK/3122/2026
PÄÄTÖS
3.9.2026
Viite: 09.04.2026 vireille tullut kantelu
EOAK/3122/2026 Englanninkielisen asiakirjan huomioon ottaminen
liikennevahinkoasian käsittelyssä
1 KANTELU
Joni Siikavirta (jälj. kantelija) pyysi tutkimaan Liikenne- ja
potilasvahinkolautakunnan menettelyä. Hän oli toimittanut lautakunnan
liikennevahinko-osastolle ratkaisusuosituspyynnön liitteeksi
englanninkielisiä lääketieteellisiä artikkeleita. Lautakunta oli ilmoittanut
kantelijalle, ettei se ota huomioon englanninkielisiä asiakirjoja, ellei niitä ole
käännetty tai käännätetty suomen, ruotsin tai saamen kielelle. Kantelija
kertoi, että lautakunta ei ollut esittänyt tällaista vaatimusta aikaisemmin,
vaikka hän oli lähettänyt aiemmin lautakunnan potilasvahinko-osastolle
englanninkielisiä artikkeleita ja tutkimustuloksia. Kantelija pyysi
oikeusasiamiestä tutkimaan, onko lautakunnan menettelytapa
lääketieteellisen lähdeaineiston kääntämisestä tai käännättämisestä
virallisille kotimaisille kielille uhalla, ettei niitä lainkaan oteta huomioon,
lainmukainen.
2 SELVITYS JA LAUSUNTO
Kantelun johdosta hankittiin selvitys ja lausunto Liikenne- ja
potilasvahinkolautakunnalta. Pyysin kiinnittämään erityisesti huomiota
siihen, onko menettely englanninkielisten asiakirjojen huomioimisessa
yhtäläinen lautakunnan osastojen kesken ja onko aiempaa käytäntöä
muutettu. Lisäksi pyysin tekemään selkoa siitä, oliko kantelijan 23.3.2026
lähettämään tiedusteluun vastattu.
Selvityksen mukaan aikaisemmin kantelijan toimittamat vieraskieliset
tutkimusselosteet oli vastaanotettu ja liitetty kääntämättöminä
asianhallintajärjestelmässä käsittelytunnuksen alla oleviin asiakirjoihin. Nyt
asiaan kiinnitettiin lautakunnassa huomiota, ja kantelijalle ilmoitettiin heti
tämän lähettämän ratkaisupyynnön saavuttua, ettei lautakunta ota
huomioon asiakirjoja, ellei niitä ole käännetty suomen, ruotsin tai saamen
kielelle.
Jos ratkaisusuosituspyyntö on toimitettu lautakunnalle muilla kuin
kansalliskielillä, lautakunta ilmoittaa suosituksen pyytäjälle, ettei se voi
käsitellä muita kuin suomeksi tai ruotsiksi tehtyjä ratkaisusuosituspyyntöjä
(sama on todettu myös lautakunnan verkkosivuilla), ja pyytää toimittamaan
ratkaisusuosituspyynnön suomeksi tai ruotsiksi. Jos sitä ei saada,
lautakunta tekee päätöksen asian käsittelemättä jättämisestä.
Liikennevahinkoasioissa on jo liikennevahinkolautakunnan toimiessa
kielilakia noudatettu kirjaimellisesti, eikä muita kuin kansalliskielisiä
ratkaisusuosituspyyntöjä ole käsitelty eikä vieraskielisiä dokumentteja ole
huomioitu. Potilasvahinko-osastolla kielilain tulkinta on sama kuin
liikennevahinko-osastolla, eli jos englanninkielisiä asiakirjoja halutaan
huomioitavaksi, käännätysvastuu on niihin vetoavalla. Potilasvahinko-osastolla
on englanninkielisiä tutkimusselosteita käytännössä
vastaanotettu, koska ne ovat lääketieteen kansainvälisen luonteen vuoksi
yleisiä.
Lautakunta on päätynyt siihen, että lautakuntaan voi jatkossakin toimittaa
englanninkielisiä tutkimusselosteita muutoksenhakemuksen yhteydessä,
mutta muita dokumentteja ei voida toimittaa kuin kansalliskielille
käännettynä. Tulkinta on selvityksen mukaan tehty vain asian
sovinnolliseksi ratkaisemiseksi, eikä lautakunta katso olevansa velvoitettu
kyseiseen menettelyyn nykyisten säännösten perusteella.
Lautakunta totesi, että koska englanninkielisiä tutkimusselosteita yleisesti
mainitaan lähteinä kotimaisissakin lääketieteellisissä julkaisuissa ja voidaan
olettaa ainakin useimpien lautakunnan esittelijöiden ja jäsenten
englanninkielen taidon olevan riittävä niiden ymmärtämiseen, niiden
huomioimista voidaan pitää hyväksyttävänä poikkeuksena kielilain
noudattamisen pääsäännöstä, etenkin kun kantelija on vastauksessaan
15.4.2026 ilmoittanut ottavansa huomioon sen, että olisi hyvän
asianajotavan mukaista informoida asiakkaitaan siitä, että lautakunta ei voi
luvata vieraskielisen materiaalin tulevan välttämättä ymmärretyksi. Kantelija
oli todennut myös lisäävänsä tämän maininnan asiakkailleen lähteviin
saatteisiin.
3 RATKAISU
3.1 Sovellettavat oikeusohjeet
Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat
suomi ja ruotsi. Pykälän 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää
tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko
suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.
Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön
sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden
mukaan.
Kielilain 2 §:n 3 momentin mukaan viranomainen voi antaa parempaa
kielellistä palvelua kuin kielilaissa edellytetään.
Kielilain 10 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisessa sekä
kaksikielisessä hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisessa ja
kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää
suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa
kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai
ruotsiksi.
Kielilain 25 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan, jos julkinen hallintotehtävä
on lailla tai lain nojalla säädetty yksityiselle, sitä koskee sen hoitaessa tätä
tehtävää, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta.
Kielilain 26 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomainen käyttää
työkielenään virka-alueen väestön enemmistön kieltä, jollei toisen kielen tai
molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan kielen käyttäminen ole
tarkoituksenmukaisempaa.
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia
tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan
hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia
ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on
suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annetun lain 1 §:n 1
momentin mukaan Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta on riippumaton ja
puolueeton liikenne- ja potilasvahinkoasioita käsittelevä oikeussuojaelin.
Lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja
yksittäisissä liikennevakuutuslain, liikennevakuutuslain perusteella
korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja
potilasvakuutuslain mukaisissa korvausasioissa ja tarvittaessa myös yleisiä
mainittujen lakien soveltamista koskevia suosituksia.
Lautakunnan toimintaa sen hoitaessa julkisia hallintotehtäviä sääntelevät
ehdotetun lain ohella hallinnon yleislait niiden sisältämien soveltamisalaa ja
yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla (HE
299/2018 vp).
3.2 Asian arviointi
Asiassa on kyse ratkaisusuosituspyynnön liitteenä toimitettujen
englanninkielisten asiakirjojen huomioimisesta asian käsittelyssä
lautakunnassa.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta on perustuslain 124 §:ssä tarkoitettu
muu kuin viranomainen, jolle on lailla säädetty julkinen hallintotehtävä. Sitä
koskee sen hoitaessa tätä tehtävää se, mitä kielilaissa säädetään
viranomaisesta.
Lautakunnan toimintaan sovelletaan hallinnon yleislakeja. Lautakunnan
antaman lausunnon mukaan liikennevahinkoasioissa on jo
liikennevahinkolautakunnan toimiessa kielilakia noudatettu kirjaimellisesti,
eikä muita kuin kansalliskielisiä ratkaisusuosituspyyntöjä ole käsitelty eikä
vieraskielisiä dokumentteja ole huomioitu.
Kielilain 25 §:n nojalla lautakuntaan sovelletaan kaksikielisiä viranomaisia
koskevaa kielilain 10 §:ää, jonka mukaan jokaisella on oikeus käyttää tässä
tapauksessa Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa suomea tai ruotsia.
Lisäksi tulee huomioida, mitä saamen kielilaissa säädetään. Kielilaki tai
lautakuntaa koskeva muu lainsäädäntö ei siten velvoita lautakuntaa
ottamaan vastaan englanninkielisiä asiakirjoja. Kielilaki kuitenkin
mahdollistaa sen, että lautakunta voi antaa parempaa kielellistä palvelua
kuin kielilaissa edellytetään. Saamastani selvityksestä ilmenee, että
lautakunnan potilasvahinko-osasto mahdollistaa englanninkielisten
asiakirjojen toimittamisen. Lisäksi lautakunnan liikennevahinko-osasto on
aikaisemmin mahdollistanut englanninkielisten asiakirjojen toimittamisen.
Lautakunta oli 20.3.2026 ilmoittanut kantelijalle, että se käsittelee vain
suomen, ruotsin ja saamen kielellä tehtyjä hakemuksia ja asiakirjoja.
Vastauksessa oli todettu lisäksi, että mikäli käännöksiä englanninkielisistä
asiakirjoista ei toimiteta, lautakunta jättää ne huomioimatta. Myöhemmin
15.4.2026 lautakunnan puheenjohtaja oli ilmoittanut kantelijalle, että hän ei
näe estettä sille, että kantelija toimittaisi lautakunnalle englanninkielisiä
tutkimusselosteita, mutta korosti, että poikkeus pääsäännöstä koskee vain
niitä, eikä esimerkiksi potilasasiakirjoja tai muita vahinkoasiakirjoja.
Hallintolain 6 §:ään sisältyvän luottamuksensuojaperiaatteen näkökulmasta
totean seuraavan. Periaatteesta on oikeuskirjallisuudessa todettu
seuraavasti: ”Yksityinen voi yleensä luottaa siihen, että viranomainen
noudattaa hänen osaltaan omaksumaansa tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä,
elleivät olosuhteet ole olennaisesti muuttuneet tai tuo käytäntö ole
osoittautunut selvästi lainvastaiseksi. Luottamuksensuojan tavoitteena ei
kuitenkaan ole muodostaa saavutettuja oikeuksia sen paremmin kuin
pysyttää kerran tehtyä hallintopäätöstä täysin muuttumattomaksi. Sitenviranomainen voi myös perustellusta syystä esimerkiksi muuttaa
vakiintunutta ratkaisukäytäntöään.”1
Luottamuksensuoja ei estä lautakunnan tulkintakäytännön muuttamista
englanninkielisten asiakirjojen toimittamisen osalta. Pidän kuitenkin hyvän
hallinnon kanssa vaikeasti yhteensovitettavissa selostettua lautakunnan
toimintatapaa, jossa lautakunnan tulkinta englanninkielisten asiakirjojen
toimittamisesta muuttuu yllättäen ja vielä lyhyen ajan sisään kahdesti ja eri
suuntaisesti.
Mitä paremman kielellisen palvelun mahdollistamiseen tuleen, pidän
lautakunnan omaksumaa lähestymistapaa asiaan ongelmallisena hyvän
hallinnon kannalta. Selvityksestä ilmenee, että lautakunta mahdollistaa
englanninkielisten tutkimusselosteiden toimittamisen, mutta
samanaikaisesti lautakunta ei voi luvata vieraskielisen materiaalin tulevan
välttämättä ymmärretyksi. Katson, että parempaa kielellistä palvelua
vieraalla kielellä ei voida antaa, mikäli kielilaissa tarkoitettu viranomainen ei
ymmärrä puheena olevaa kieltä. Asiassa tulisi siten olla selvää se,
tarjoaako lautakunta parempaa kielellistä palvelua vai ei. Parempana
kielellisenä palveluna ei voida pitää sitä, että lautakunta mahdollistaa myös
englanninkielisen materiaalin toimittamisen, mutta asiakas ei voi olla varma,
ymmärretäänkö materiaali lautakunnassa.
Edelleen nähdäkseni on tärkeää, että tämä omaksuttu menettelytapa on
laajasti mahdollisten lautakunnan asiakkaiden tiedossa. Viranomaisen on
hallintolain 6 §:n mukaan kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti.
Tällainen yhden henkilön kohdalla omaksuttu sovinnollinen menettely, jota
sovellettaisiin selvityksen mukaan muihinkin henkilöihin, jos asia tulisi
ajankohtaiseksi, ei ole omiaan toteuttamaan hallinnossa asioivien
tasapuolista kohtelua, ellei asia ole laajemmin tiedossa ja siitä tiedotettu.
Lopuksi huomioni on kiinnittynyt selvityksen liitteenä toimitettuun
lautakunnan puheenjohtajan 15.4.2026 kantelijalle lähettämään
vastaukseen, johon myös selvityksessä viitataan. Tässä vastauksessa
todetaan seuraavaa: ”Nähdäkseni tästä myös seuraisi toimistollesi
velvollisuus hyvän asianajotavan mukaisesti informoida asiakkaitasi siitä,
että lautakunta ei voi luvata vieraskielisen materiaalin tulevan välttämättä
ymmärretyksi, koska jäsenten tai asiantuntijoiden englannin kielen taito ei
ole heidän kelpoisuusehtonsa, eikä englannin kielen taito määritä
esimerkiksi sitä, keneltä asiantuntijalta lautakunta pyytää
asiantuntijalausuntoa.” Tältä osin totean, että lautakunnasta annetussa
laissa ei ole säädetty lautakunnalle tai sen puheenjohtajalle toimivaltaa
antaa ohjeistusta siitä, millä tavalla lautakunnassa asioivan asiamiehen
tulisi ohjeistaa asiakkaitaan.
1 Olli Mäenpää, Hallinto-oikeus, päivittyvä verkkoteos, osio II.24
TOIMENPITEET
Kiinnitän Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan huomiota siihen, mitä olen
edellä kohdassa 3.2 todennut hyvän hallinnon näkökulmasta.
Tässä tarkoituksessa lähetän päätökseni lautakunnalle tiedoksi.
Apulaisoikeusasiamies
Mikko Sarja
Esittelijäneuvos
Heini Färkkilä
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.