Varatuomari Joni Siikavirta teki 10.4.2026 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan liikennevahinko-osaston menettelytavoista koskien englanninkielisten lääketieteellisten artikkeleiden huomioimatta jättämisestä. LIIPO oli yllättäen esittänyt vaatimuksen lääketieteellisten artikkeleiden
Jutussa oli kyse aivovamman, sen pahenemisen ja nykyoireiston syy-yhteydestä liikennevahinkoon, josta on riitaa vakuutusyhtiön kanssa.
Tavanmukaisesti toimistomme laittoi vaatimusten tueksi näytöksi yleistä, kansainvälistä lääketieteellistä tutkimustietoa. Lääketiede on yleismaailmallista, joten liikenne- ja potilasvahinkoasioissa relevantit lähdeaineistot ovat yleisimmin englanninkielisiä.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan liikennevahinko-osasto ilmoitti samana päivänä, ettei se ota huomioon asiakirjoja, ellei niitä ole käännetty tai käännätetty suomen-, ruotsin- tai saamenkielelle.
Tällaista vaatimusta ei ollut koskaan aiemmin esitetty, vaikka toimistomme on pian 20 vuoden ajan lähettänyt useinkin englanninkielistä lääketieteellistä lähdeaineistoa lautakunnille.
1.1.2021 yhdistynyttä liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaa johtava varatuomari Juha Mikkola vastasi jo 15.4.2026 Siikavirralle sähköpostitse. Vastaus oli pääosin asianmukainen.
Molemmat osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että asiaan on hyvä saada laillisuusvalvojan kanta. Siikavirran mukaan tämänhetkinen lainsäädäntö on kielikysymysten osalta ehkä yleisesti ottaenkin hieman aikansa jäljessä.
Siikavirta korosti vastauksessaan Mikkolalle, että mikäli todistelu jätetään kategorisesti huomioimatta, tarkoittaa se sitä, ettei lautakunnan voida olettaa vilkaisseenkaan sitä. Sen sijaan, jos kaikki todisteet edes muodollisesti otetaan huomioon, voi valittaja luottaa siihen, että dokumentit ovat lautakunnan ja sen asiantuntijoiden käytettävissä.
Kuten Mikkolakin totesi, todennäköisesti ainakin useimmat asiantuntijat osaavat riittävästi englantia erilaisen tutkimusnäytön tulkitsemiseen.
Siikavirta vastasi Mikkolalle, että se seikka, miten todistelu tosiasiassa otetaan huomioon, jää tietysti aina avoimeksi ja riippuvaiseksi siitä, ketkä henkilöt lautakunnassa asiaa käsittelevät ja keiltä henkilöitä lautakunta mahdollisesti pyytää ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja. Tämä asioiden ymmärtämistä koskeva kysymys koskee tietysti yhtä lailla kaikkea suomenkielistäkin materiaalia, valituksenalaisen päätöksen ja valituksen sisällöstä lähtien. Siikavirran mielestä ero lautakunnan suhtautumistavassa todisteisiin on joka tapauksessa perustavanlaatuinen.
Vastauksensa lopuksi VT Mikkola totesi, ettei hän sinänsä näkisi estettä sille, että lautakunnalle toimitetaan edelleen englanninkielisiä tutkimustietoja. Siikavirta tulkitsi vastauksen siten, että lautakuntaan voidaan jatkossakin toimittaa todisteluna asiakkaiden puolesta englanninkielisiä lääketieteellisiä artikkeleita, eikä niitä jätetä kategorisesti huomiotta, vaan ne toimitetaan asiantuntijoille.
Kantelu näytti siis vaikuttavan vahingonkärsijöiden näkökulmasta toivotulla tavalla.
Joni S.
Varatuomari Joni Siikavirta ja hänen johtamansa Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu asiantuntijoineen on jo yli 20 vuoden ajan erikoistunut nimenomaan potilasvahinkoasioiden ja muiden henkilövahinkoasioiden ajamiseen vakuutusyhtiöitä vastaan. Toimiston erikoisalaa ovat myös liikennevahinko- ja lääkevahinkoasiat. Toimisto on ehdottomasti Suomen kokenein ja asiantuntevin näissä asioissa.