Asiakkaamme (s.1977) aivoinfarktin liuotushoito viivästyi, mistä aiheutui hänelle korvattava potilasvahinko. Korvaukset jäivät kuitenkin liian pieniksi, joten valitimme Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan. Haittakorvausten lisäksi erityisesti ansionmenetyskorvaus oli liian pieni.
Liikenne- ja potilasvahinkolautaunta LIIPO katsoi, että aivoinfarktin syntymistä ei todennäköisesti olisi voitu välttää liuotushoidon antamisella ja että asiakkaallemme olisi todennäköisesti ilman potilasvahinkoakin jäänyt neurologisia oireita. Lautakunta piti todennäköisenä, ettei asiakkaamme olisi ilman potilasvahinkoakaan toipunut työkykyiseksi keittiömestarin työhönsä eikä hänen olisi ollut mahdollista siirtyä myöskään työskentelemään eräoppaaksi.
Emme voineet asiakkaamme kanssa tyytyä LIIPOn ratkaisuun, vaan jouduimme – tarkasti harkiten – nostamaan kanteen Helsingin käräjäoikeudessa Potilasvakuutuskeskusta vastaan. Vaadimme ansionmenetys- ja haittakorvausten korottamista.
Tässä tapauksessa Potilasvakuutuskeskus ehdottikin sovintoneuvotteluja heti haastehakemuksen saatuaan. Olimme tietenkin valmiita neuvottelemaan. Pitkällisten, koko talven kestäneiden sovintoneuvotteluiden jälkeen asiassa päästiin yksimielisyyteen, ja osapuolet pyysivät käräjäoikeudelta sovinnon vahvistamista. Asiassa sovittiin, että Potilasvakuutuskeskus korvaa asiakkaallemme ansionmenetystä vuoden 2018 rahanarvon tasossa noin 30.600 euron mukaisesti vuodessa, taannehtivasti potilasvahingon sattumisesta alkaen ja toistaiseksi vanhuuseläkeikään saakka. Korvauksesta vähennetään asiakkaallemme työeläkeyhtiöstä ja Kelasta maksettavat korvaukset, kuten tapana on. Korvauksia korotetaan vuosittain indeksillä.
Myös haittakorvauksia sovittiin maksettavaksi lisää noin 8.000 euroa viivästyskorkoineen. Potilasvakuutuskeskus suostui myös korvaamaan osan kanteen nostosta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.
Tässä tapauksessa kanteen nosto oikeudessa liikenne- ja potilasvahinkolautan ratkaisun jälkeen siis kannatti. Suinpäin käräjille ei potilasvahinkoasioissa kannata kuitenkaan missään tapauksessa lähteä, vaan oikeudenkäynnin edellytykset ja riskit tulee harkita erittäin tarkasti asiantuntevan juristin avulla. Tässä tapauksessa vaatimustemme tukena olivat usean asiantuntijalääkärin näkemykset ja vastassa puolestaan oli huomattavasti heikommat arviot. Siten oikeudenkäynnin riski kannatti ottaa.
Vanhan sanonnan mukaan laiha sopu on aina parempi kuin lihava riita. Tämä pitää paikkansa myös potilasvahinkoasioissa.
Referaatti julkaistu asiakkaamme luvalla
L706/2025/15159
Hyvää pääsiäistä!
Joni S.