Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta suositti yksimielisesti muutosta Potilasvakuutuskeskuksen kielteiseen korvauspäätökseen toimistomme hoitamassa potilasvahinkoasiassa. Lautakunta katsoi, että munuaisen poistoleikkauksen yhteydessä aiheutunut vakava verenvuoto ja sen seurauksena tapahtunut pernan menetys olisivat olleet todennäköisesti vältettävissä asianmukaisesti toimien.
Asiakkaallamme todettiin vuonna 2024 oikeassa munuaisessa noin kuuden senttimetrin kokoinen pahanlaatuinen kasvain, jonka vuoksi hänelle tehtiin 19.9.2024 tähystyksellinen munuaisen poistoleikkaus.
Leikkaus eteni aluksi suunnitellusti, mutta sen loppuvaiheessa asiakkaamme verenpaine romahti ja vatsaontelossa todettiin runsas verenvuoto. Hänelle jouduttiin tekemään välitön hätäleikkaus, jossa todettiin munuaisvaltimon sulkemiseen käytettyjen klipsien irronneen. Hätäleikkauksen yhteydessä myös perna vaurioitui niin vakavasti, että se jouduttiin poistamaan.
Asiakkaamme menetti verta kaikkiaan 2,1 litraa. Hänelle aiheutui sairaalahoidon pitkittymisen lisäksi pernan menetyksestä pysyviä terveydellisiä seurauksia sekä noin 30 senttimetrin pituinen leikkausarpi.
Potilasvakuutuskeskus hylkäsi asiakkaamme korvaushakemuksen. Keskus katsoi, että kyseessä oli munuaisleikkaukseen liittyvä tunnettu komplikaatio, jota ei olisi voitu välttää asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Keskuksen mukaan leikkaus oli toteutettu asianmukaisesti ja pernan poistaminen oli henkeä uhkaavassa tilanteessa perusteltu ratkaisu.
Toimistomme vei asian huolellisesti perustellen liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan käsiteltäväksi ja vaati vahingon korvaamista potilasvakuutuksesta.
Katsoimme, että sekä vakava verenvuoto että pernan vaurioituminen olisivat todennäköisesti olleet vältettävissä leikkauksessa huolellisemmin toimien. Erityisesti kiinnitimme huomiota siihen, että verenvuodon oli epäilty aiheutuneen munuaisvaltimon sulkemiseen käytetyn klipsin irtoamisesta munuaisen poistamisen yhteydessä.
Toimistomme mukaan kyse ei ollut pelkästään tunnetun leikkausriskin toteutumisesta, vaan konkreettisesta leikkausteknisestä tapahtumasta, joka kokeneen urologian erikoislääkärin olisi todennäköisesti tullut välttää.
Lautakunta hankki asian selvittämiseksi urologian dosentin asiantuntijalausunnon. Lausunto tuki toimistomme esittämää käsitystä vahinkotapahtuman syystä ja sen vältettävyydestä.
Asiantuntijalausunnon perusteella verenvuoto oli todennäköisesti aiheutunut siitä, että munuaisen poistamisessa käytetty preparaattipussi tai sen osa oli tarttunut valtimon sulkemiseen käytettyihin klipseihin ja irrottanut ne. Tapahtuma olisi todennäköisesti ollut vältettävissä varmistamalla ennen preparaattipussin poistamista, ettei se ollut takertunut klipseihin.
Toimistomme korosti asiantuntijalausuntoon antamassaan vastineessa, ettei kyse ollut väistämättömästä komplikaatiosta, vaan todennäköisesti vältettävissä olleesta leikkausteknisestä vahingosta.
Lautakunta hyväksyi toimistomme keskeiset perustelut. Lautakunnan mukaan verenvuodon aiheuttanut klipsien irtoaminen olisi todennäköisesti voitu välttää huolellisemmalla toiminnalla leikkauksen loppuvaiheessa. Ilman tätä tapahtumaa ei myöskään pernaa olisi tarvinnut poistaa.
Lautakunta katsoi yksimielisesti, ettei asiakkaamme hoidossa saavutettu kokeneelta urologiaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittavaa ammatillista osaamista. Kyseessä oli siten potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko.
Tapaus osoittaa , ettei Potilasvakuutuskeskuksen kielteiseen päätökseen useinkaan kannata tyytyä. Valittamisessa kannattaa ehdottomasti hyödyntää kokenutta lakiapua, sillä lautakunnan ratkaisu on käytännössä lopullinen. Toimistomme potilasvahinkojuristeilla on Suomen pitkäaikaisin kokemus potilasvahinkoasioiden hoitamisesta.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta, Dnro/846/04.00/2025.
Tapaus julkaistu päämiehemme luvalla.
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy – Suomen kokeneimmat potilasvahinkojuristit
Hanna Kaisa Heikkilä, potilasvahinkojuristi