Usein kysytyt kysymykset – Potilasvahinko ja korvaukset

Vastaus: Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta ylimääräistä henkilövahinkoa. Jotta kyseessä on korvattava vahinko, sen on täytettävä jokin potilasvakuutuslain mukaisista kriteereistä, joista yleisin on niin sanottu hoitovahinko. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen tai hoidon yhteydessä on tapahtunut jotain henkilövahinkoa, jonka kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi todennäköisesti voinut välttää toimimalla toisin.
 

Kansankielellä puhutaan usein hoitovirheestä. Korvattavuus edellyttää kuitenkin aina henkilövahinkoa, eli vammautumista tai muuta terveydentilan heikentymistä. Oireiden pitkittyminen on myös henkilövahinkoa. Pelkkä virhe hoidossa sinänsä ei aina aiheuta henkilövahinkoa.  Potilasvahinko voi tapahtua esimerkiksi leikkausten tai muiden hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai sairauden diagnoosin ja hoidon viivästyessä. Tutkimusten puutteellisuus, virheellinen tutkimustulosten tulkinta, puute leikkauksen suunnittelussa tai vaikka puutteelliset jatkohoito-ohjeet saattavat aiheuttaa potilasvahingon. Potilasvahinko voi joskus aiheutua myös siitä, ettei potilas saa ennen toimenpidettä asianmukaista potilasinformaatiota hoidon riskeistä ja vaihtoehdoista. Korvattavuus edellyttää tällöin, että potilas olisi todennäköisesti informaation saatuaan kieltäytynyt hoidosta, josta aiheutui hänelle vahinkoa.

Psyykkiset vahingotkin voivat tulla korvattaviksi. Pelkkä huonosta kohtelusta aiheutuva mielipaha tai ylimääräinen vaiva tms. eivät ole korvattavia vahinkoja.
 

Asiat arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja ratkaisuun vaikuttavat monet seikat. Vakavia hoidon yhteydessä alkunsa saaneita infektioita korvataan infektiovahinkoina, etenkin jos infektioriski on ollut lähtökohtaisesti pieni. Poikkeustapauksissa korvataan myös hoidon kohtuuton seuraus, vaikka hoidossa ei todettaisi virheitä tai puutteita. Kohtuuttomuus edellyttää muun muassa, että tutkimuksen tai hoidon seurauksena henkilölle aiheutuu vakava pysyvä haitta ja että seuraus on ennakoimaton. Tiettyjä muitakin harvinaisempia tilanteita on, jolloin vahinkoja korvataan.

Vastaus: Potilasvahinkoilmoitus tehdään sähköisesti tai kirjallisesti Potilasvakuutuskeskukselle (PVK). Ilmoitukseen riittää tapahtumien lyhyt kuvaus omin sanoin ja epäilys siitä, että jotain meni pieleen. Lisäksi on syytä selostaa, mitä vahinkoa itselle on aiheutunut. Vahinkoilmoituksen tekemiseen ei vielä tarvitse juristin tai muunkaan asiantuntijan apua. Mikäli kokee, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa hoidon riskeistä, kannattaa siihenkin ehdottomasti vedota (puutteellinen potilasinformaatio).

Potilasvahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt saada siitä tieto. On tärkeää toimia nopeasti epäilyksen herättyä. Erityisestä syystä vahinkoilmoitus otetaan tutkittavaksi myöhemminkin. Erityisiin syihin tulee vedota. Korvausvaatimusten vanhentumisaika on joskus tulkinnanvarainen asia.

Vastaus: Potilasvahingosta maksettavan korvauksen määrä riippuu täysin vahingon vakavuudesta ja sen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Korvaukset vaihtelevat muutamista sadoista euroista jopa miljoonaluokkaan. Potilasvahingot korvataan täyden korvauksen periaatteen mukaisesti, eli kaikki ylimääräinen vahinko kuuluu korvata.  Suurimmat korvaukset maksetaan yleensä ansionmenetyksestä, jos henkilö on potilasvahingon takia tullut pitkäaikaisesti tai pysyvästi työkyvyttömäksi.  Korvauksia maksetaan muun muassa:

Vastaus:  Juristin käyttäminen on tarpeen vasta, jos on saanut Potilasvakuutuskeskuksesta kielteisen korvauspäätöksen, maksettavat korvaukset tuntuvat liian pieniltä tai esimerkiksi ansionmenetystä ei korvata.  Kotivakuutuksiin sisältyvä oikeusturvavakuutus korvaa juristin kulut omavastuuosuutta lukuun ottamatta, jos se on ollut voimassa riittävän kauan (vähintään 2 vuotta tai potilasvahingon sattumisesta lähtien). Selvitämme aina oikeusturvavakuutuksen kattavuuden puolestasi. Alkuarvio asiakirjojen pohjalta on maksuton. Ilmoitamme aina etukäteen palvelun tarkan hinnan ennen toimeksiannosta sopimista, joten mitään yllättäviä kuluja toimistomme avusta ei tule.

Vastaus: Kyllä, jos päätös tuntuu väärältä. Potilasvakuutuskeskus on vakuutusyhtiön asemassa. Asioiden käsittely on melko suppeaa, kaavamaista ja päätökset usein kielteisiä. Toimistomme sen sijaan perehtyy hoidettaviksi saamiimme asioihin huolella, selvittää lääketieteellisesti ja oikeudellisesti olennaiset seikat tarkasti. Potilasvahinkoasioihin perehtyneet juristimme laativat asiakkaan puolesta hyvin perustellun valituksen liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Toimistomme lääketieteellinen erityisasiantuntemus ja pitkä kokemus varmistavat oikeusturvasi toteutumisen. 

Oikeudenkäynti on vain harvoin realistinen oikeusturvakeino potilasvahinkoasioissa. Oikeudenkäyntiin liittyy aina suuri taloudellinen riski. Kanteen nostoa käräjäoikeudessa kannattaa harkita vasta, jos asiassa ei ole toimistomme avulla saatu hyvää ratkaisua liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. Lautakuntavaihe on ehdottomasti aina tärkein oikeusturvakeino potilasvahinkoasioissa, ja juristin apua kannattaa käyttää nimenomaan siihen. Toimistomme pystyy auttamaan tehokkaimmin heti Potilasvakuutuskeskuksen päätöksen jälkeen, jolloin valittamisesta aiheutuva kuluriski on pieni.

Vastaus: Valitusaika Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä on vain yksi vuosi, joten asioissa ei kannata viivytellä.  Potilasvakuutuskeskuksen huonon päätöksen jälkeen, ota pikaisesti yhteyttä toimistoomme maksutonta alkuarviota varten!