Potilasvakuutuslain mukaisen poikkeussäännöksen mukaan vähäisestä vahingosta ei makseta korvauksia. Laki ei määrittele vähäistä vahinkoa tarkemmin, vaan se jää ratkaisukäytännön varaan. Rajana on pidetty nykyrahassa noin 200 euron kuluja. Tulkinnanvaraa jää tilanteisiin, joissa henkilölle ei ole aiheutunut paljoa kuluja / ansionmenetystä, mutta hän on kärsinyt jonkin suuruista kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä haittaa ja hänelle jää ehkä lievää pysyvääkin haittaa.
Toimistomme on viime aikoina törmännyt aiempaa useammin tapauksiin, joissa PVK on nähnyt hoidossa puutteita, mutta katsonut vahingon jäävän vähäiseksi, eikä maksa siten lainkaan korvauksia. Herää kysymys, onko PVK systemaattisesti laajentamassa vähäisen vahingon tulkintaa. Kuten olen aiemmin julkisuudessa kritisoinut, potilasvakuutuksen vuotuiset kokonaiskulut ovat jämähtäneet paikoilleen, vaikka niiden tulisi jo inflaationkin takia nousta. Korvausmenossa säästääkseen Potilasvakuutuskeskukselle voi tulla houkutus tulkita enenevissä määrin vahinkojen jäävän vähäisiksi, vaikka hoidon on todettu olleen puutteellista tai virheellistä, mistä on aiheutunut henkilövahinkoa.
Jos tällä perusteella vuosittain hylätään aiempaa useammin esim. 100 tapausta, joista tulisi maksettavaa noin 1.000 euroa (hoito-, lääke- ja matkakulut, tilapäinen haitta, ansionmenetys ja mahdollisesti lievä pysyvä haitta), niin Potilasvakuutuskeskukselle aiheutuu vuosittain 100.000 euron säästö. Tämä vastaa esim. yhden juristin palkkaa sivukuluineen.
Säännös vähäisestä vahingosta on poikkeus pääsäännöstä. Yleensä vähäinen vahinko on toimistoni käsityksen mukaan kyseessä silloin, kun henkilölle aiheutuu vain enintään viikon mittaista oireilua, eikä ansionmenetystä tai pysyvää haittaa aiheudu lainkaan. Toimistomme käsityksen mukaan, jos hoitovirheestä tai hoidon viivästymisestä jää lievääkin pysyvää haittaa jää, niin kyseessä ei voi olla lain tarkoittama vähäinen vahinko. Tällöin henkilölle tulee maksaa korvaus täysimääräisesti. On myös syytä huomata, ettei potilasvakuutuslaki ole pysyvän haitan osalta sidottu haittaluokka-asetuksen taulukkoon, vaan myös alle taulukon mukaisen haittaluokan 1 jäävä pysyvä haitta kuuluu korvata. Potilasvakuutuskorvaukset maksetaan vahingonkorvauslain säännöksiä noudattaen, eikä vahingonkorvauslaki tunne haittaluokkataulukkoa, joka on lakia alempitasoinen normi.
Pysyvän haitan korvaus 18-vuotiaan kohdalla on noin 4.500 euroa per haittaluokka. Siten kysymykseen voi tulla esim. kohtuullinen 2.000-3.000 euron korvaus sellaisesta pysyvästä haitasta, joka jää alle taulukon.
Jos saa potilasvakuutuksesta ”vähäisen vahingon” perusteella hylätyn korvauspäätöksen, niin se kannattaa viedä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tutkittavaksi. Näissä jutuissa rahallinen intressi jää yleensä niin pieneksi, ettei oman lakimiehen käyttö ole kustannustehokasta. Vahinkoa kärsineiden kannattaa joka tapauksessa tehdä itse ratkaisusuosituspyyntö lautakunnalle ja perustella mahdollisimman hyvin, kuinka suurta haittaa ja kuluja hoidon virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai viivästymisestä on aiheuttanut.
Potilasvakuutuskeskus on vakuutusyhtiön asemassa ja tekee paljon vääriä kielteisiä päätöksiä. Käytännössä lopullisen päätöksen asiasta tekee useimmiten vasta liikenne- ja potilasvahinkolautakunta. Vähäistä suuremman intressin jutuissa asiakirjat kannattaa lähettää toimistollemme maksuttomaan alkuarvioon. Toimistomme pystyy tehokkaimmin auttamaan heti Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksen jälkeen, kun asia viedään (ensimmäistä kertaa) liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan.
Joni S