Nuorelle asiakkaallemme (s. 2002) tehtiin peroneus brevis jänteen split-tyyppisen repeämän ja nilkan epävakauden vuoksi nivelsideleikkaus.
Päämiehellemme kehittyi leikkauksen jälkeen hermokiputila ja myöhemmin hänellä diagnosoitiin CRPS.
Potilasvakuutuskeskus piti leikkausta ja hoitoa kaikilta osin perusteltuna ja asianmukaisena sekä arvioi, ettei hermovaurio olisi ollut hoidossa toisin toimien todennäköisesti vältettävissä. Potilasvakuutuskeskus kiisti hermovaurion syy-yhteyden leikkaukseen.
Toimistomme vei asian huolellisesti perustellen liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tutkittavaksi. Esitimme muun muassa, että jo leikkausindikaatio oli erittäin kyseenalainen eikä leikkaukseen olisi tullut ryhtyä lainkaan. Leikkaukseen ryhdyttiin lähinnä kivun vuoksi eikä ennen leikkausta todettua repeämää leikkauksessa havaittu. Perustelimme myös, että hermovauriot olivat todennäköisesti nimenomaan leikkaushoitoon liittyviä. Mikäli leikkauksesta olisi pidättäydytty, olisi hermovauriolta seurauksineen vältytty.Lautakunta päätyi arvioimaan näkemyksemme mukaisesti, että nivelsiteiden korjausleikkaukselle ei ollut aihetta hoidon tässä vaiheessa. Ensisijainen hoitovaihtoehto olisi ollut konservatiivinen hoito. Lautakunta kiinnitti huomiota myös siihen esiin tuomaamme seikkaan, että päämiehellämme aiemmin todettu nilkan vammaan liittynyt, mutta ohittunut CRPS-oireyhtymä lisäsi leikkaukseen liittyviä riskejä, jonka vuoksi konservatiivisen hoidon harkinnan tärkeys oli korostunut. Lautakunta päätyi myös näkemyksemme mukaisesti arvioimaan, että päämiehellämme todetut pohjehermon ja pinnallisen pohjehermon sensoriset hermohaaran vauriot olivat seurausta hänelle tehdystä nilkan nivelsideleikkauksesta. Nämä olisivat lautakunnan mukaan olleet asianmukaisesti toimien eli konservatiivisella hoidolla vältettävissä.
Tapaus julkaistu päämiehemme luvalla.
TÄYSISTUNTO
Dnro/253/04.00/2024